Tervetuloa suureen markkinailtaan! Tänään me keskustellaan syksyn polttavista sijoitusteemoista. Meillä on ilo esitellä teille meidän yhteistyökumppani Inderes, ja heiltä meillä on täällä tänään osakeanalyytikko Sauli Vilén sekä heidän ekonomistinsa Marianne Palmu. Tervetuloa! Kiitos. Tietenkin paneelissa mukana myös meidän kärkiasiantuntijat, meidän päästrategi Antti Saari sekä pörssikaupankäynnin tuotepäällikkö Jari Mustonen. Tervetuloa! Tänään me käydään läpi sitä, mitä sijoittajan pitää tietää juuri nyt. Mun nimi on Tiina Raininko, ja mä haluan muistuttaa heti teitä tässä alussa, että laittakaahan meille kysymyksiä tulemaan, niin jätetään erityisesti tuolla lopussa sitten aikaa myös teidän kysymyksille. Ja me ollaan myös saatu jo etukäteen paljon hyviä kysymyksiä, ja me ollaan sieltä yritetty poimia tämmöisiä teemoja, mitkä toistuu, jotta saataisiin mahdollisimman monen kysymyksiin vastaukset jo tässä paneelin aikana. Nyt alkuun, ennen kuin päästään paneeliin, niin päästän ääneen Antin ja Saulin. Jotta päästään energisesti tähän iltaan avaamaan, niin mä annan teille semmoisen ihan lyhyen, sanotaan max 10 minuuttia aikaa käydä meille markkinakatsaus tässä läpi kärkeen, ja sen jälkeen jatketaan iltaa sitten paneelikeskustelulla ja nimenomaan niillä teemoilla, mitkä teitä erityisesti on kiinnostanut. Olkaa hyvä, Antti ja Sauli.

Kiitos Tiina, oikein hyvää iltaa vaan munkin puolesta. Tässähän tuli itse asiassa tosi positiivinen yllätys. Heti kärkeen. Meillä meinaan rupesi aikaisemmin menee viisi minuuttia, että meillä on 10 minuuttia aikaa, että hän kerkiää puhua vaikka kuinka pitkään. Tässä me oltiin valmistauduttu, että meidän pitää tiivistää koko maailma viiteen minuuttiin. Jos mietitään ensin maailmantaloutta, meillä on tapahtunut aika iso muutos. Mennään taaksepäin viisi vuotta esimerkiksi, niin ajatusmaailma oli vähän se, että maailmantalous on vähän tämmöisessä aika hitaan kasvun vaiheessa. Puhuttiin siitä, että tämä on pysyvä olotila, matalat korot ja näin, ja nyt talous kasvaa aika hyvin. Kerrohan, mistä johtuu?

Joo, ja nyt ehkä hyvä puoli on se, että onhan tässä välilläkin talous kasvanut, kun elvytettiin koronasta, mutta nyt ollaan menossa vähän muutenkin parempaan suuntaan tänä vuonna. Nyt sitten ehkä isoja yllättäjiä on ollut. Yhdysvaltain kuluttajakulutus on kasvanut siellä paljon reippaampaa tahtia kuin mitä uskallettiin ajatella. Ja kuitenkin se isoin juttu, mikä todennäköisesti kantaa myös sinne tulevaisuuteen hedelmää, on investoinnit, ja pitkälti tietysti tekoälystä johtuvia, mutta ei pelkästään siitä. Kyllähän tässä on hyviä syitä investoida myös muihin asioihin kuin vain siihen tekoälyinfrastruktuuriin, että se aina tuppaa välillä tässä keskustelussa unohtumaan.

Joo, ja se ehkä mikä tässä on tosi iso juttu. Jos mietitään aiempia vuosikymmeniä, mennään taaksepäin. 80-luvulla, 60-luvulla näin, niin maailman suurimmat yritykset olivat teollisuusyrityksiä ja öljy-yhtiöitä, General Electricejä sun muita, mitkä valmisti fyysisiä asioita, rakensi fyysisiä asioita. Sitten tuli internet. Tuli internetyhtiöiden aikakausi. Meidän maailman suurimmat yhtiöt, Googlet, Facebookit sun muut. Mitä ne investoi? Ne osteli toisia yrityksiä pois ja osteli omia osakkeita. Se oli niiden investointi. Nyt tilanne onkin se, että nämä samat yhtiöt on maailmanhistorian suurimpia investoijia. Ne investointimittasuhteet, nehän on ihan mielettömiä tällä hetkellä. Se ei ole enää niitä omia osakkeita tai muita yhtiöitä, vaan se on ihan konkreettista fyysistä infraa, mikä me nyt jokainen nähdään lehtien palstoilla tälläkin hetkellä, kun Googlet ja muut rakentaa pitkin maita ja mantuja tuolla meilläkin datakeskuksia käytännössä, niin tämähän on ainakin mun mielestä se isoin muutos, mikä tässä on tavallaan tapahtunut, se yksityisen sektorin investoinnit. Ootko sä samaa mieltä?

Ehdottomasti. Ja sehän mitä siitä seuraa on se, että ennen pitkää, ja me itse asiassa nähdään sitä jo nyt. Jo nyt meidän tuottavuus kasvaa ihan käsittämätöntä tahtia. Me pystytään tekemään esimerkiksi tietotyössä paljon parempaa laatua samalla vaivalla, kun aikaisemmin pystyttiin tekemään sellaista ihan ok-laatua. Ja se näkyy siis pitkällä aikavälillä ihan erilaisena kasvuna. Sitten ajan myötä, ja ainakin nyt historiassa. Jos nyt uskaltaa olla vähän optimisti, niin historiassa kun tällaisia tuottavuusloikkia on tapahtunut, niin se ihan ensimmäinen asia mitä siitä on seurannut ei ole ollut se, että työllisyys on vähentynyt. Pikemminkin päinvastoin. Eli kun se työn yksikkökustannus madaltuu, pystytään tekemään samalla väellä enemmän asioita, parempaa laatua, niin sitten itse asiassa kysyntä sille palvelulle, jota tuotetaan, kasvaa.

Me ollaan historiassa oltu ihan erinomaisia keksimään itselle uusia töitä. Voinko kuvitella silloin aikanaan, että silloin kun 98 % työvoimasta on ollut pelloilla, mistä ei maitoa, ei ole hirveän pitkä aika. Eli maatalous työllisti käytännössä kaiken. Niin varmaan samaa huolta ollut silloin, kun traktorit on tulleet. Mitä ihmettä ihmiset voi tehdä sen jälkeen, kun ei tarvitse olla pellolla seitsemää päivää viikossa? Osakemarkkinat. Osakemarkkinat on olleet ihan hämmentävän vahvoja. Meillä on ollut useampi vuosi taustalla. Ihan älyttömän hyviä vuosia, eikö niin? Taustalla. Samaan aikaan meillä on maailma varmaan epävakaampi kuin kertaakaan, ainakin sen aikaa mitä minä olen parikymmentä vuotta ollut markkinalla mukana. Niin ainakin mun oma tulkinta on se, että kun talous on näin vahva ja tulokset kasvaa näin hyvin, niin se vetää markkinaa mukana. Meillähän on ihan mieletön talouskasvubuumi parhaillaan menossa.

Niin on ehdottomasti, ja ehkä nyt tähän. Tähän pieni tämmöinen piikki, pakko heittää, että se jotenkin tuntuu ainakin musta siltä, että maailma on aina jotenkin tulessa. Että tavallaan nyt eletään epävarmempia aikoja kuin koskaan aikaisemmin. Jos olisi 10 vuotta sitten kysytty, niin me oltais voitu sanoa mahdollisesti ihan samoja juttuja. Se aina vähän myöskin hämärtyy, se tilanne. Mutta onhan se totta, että maailmassa tapahtuu kaikenlaista. Mutta sekin on ihan täysin totta, että yhtiöiden tulokset kasvaa ihan posketonta vauhtia. Viime vuoden loppupuolella oltiin huolissaan siitä, että osakemarkkinoiden arvostukset on vähän korkealla tasolla. Nyt me ollaan tiputtu siis samaan aikaan, kun kurssit on noussut jotain 17–18 %. Jotain sitä luokkaa. Arvostuskertoimet on tippunut sinne pitkän aikavälin keskiarvoihin, koska kurssit ei ole pysynyt tuloskasvun mukana.

Tuloskasvusta on ehkä hyvä huomata se, että kyllä sitä rekeä vetää nämä teknologiajättiläiset. Se niiden tuloskasvu on ihan mieletöntä, mutta sehän laajenee. Se tuloskasvu koko ajan siellä alla. Se tarttuu teollisuusyrityksiin. Se tarttuu muualle, kun tämä investointiaalto menee eteenpäin. Se ei ole pelkästään niiden kärkiyhtiöiden varassa, vaikkakin niiden rooli on toki iso, koska ne on niin mielettömän isoja tällä hetkellä. Mistä puhutaan tänään paneelissa lisää sitten. Lisää sitten.

Joo, ja siis useampi toimiala kuin ei, niin on kasvamassa siis. Tai tulokset on kasvamassa kaksinumeroista vauhtia tänä vuonna, ja se kertoo jo siitä, että ei se todellakaan ole pelkästään niiden isojen teknojättien varassa, vaikkakin ne tosiaan on kyllä niitä isoimpia syypäitä siihen, miksi tulokset kasvaa.

Ehkä se mitä me halutaan tässä introssa sanoa on se, että on tärkeää ymmärtää tämä. Mistä tämä ripeä talouskasvu tällä hetkellä, tai ripeämpi kuin aikaisemmin, talouskasvu tulee, että tämä tilanne on aidosti erilainen johtuen siitä, että meillä on menossa ihan historiallisen suuri investointibuumi käytännössä. Ja myös se, että vaikka osakemarkkinoiden meno saattaa hirvittää, kun katsoo kurssikäppyröitä, niin sille on aika paljon katetta tarjolla tuolla tuloksien puolella. Ehkä me se tähän haluttaisiin tiivistää, eikö niin?

No näin se on, ja en nyt malta olla vielä heittämättä tähän sitä, että onhan siis meillä vielä. Meillä on vielä aikaa. Kyllä. Joo, siis kyllähän korotkin on houkuttelevampia kuin pitkään aikaan. Valtiolainakorot on korkeammalla tasolla kuin 15 vuoteen. No nyt jos tänä päivänä sijoittaa ja pitää ne rahat siellä vaikka sen viitisen vuotta, niin se tämänhetkinen korkotaso on oikeasti aika hyvä vihje siitä, minkälaisia tuottoja niistä tulee saamaan, että sielläkin on hyviä mahdollisuuksia. Mutta toki on kyllä niin, että jos tämä homma jatkuu tähän tahtiin, niin kyllä osakemarkkinoilta reippaasti paremmat tuotot saadaan, ja niin tietysti pitää ollakin.

En malta olla vielä lisäämättä tohon myös sitä, että myös tämä tilanne on siis sijoittajan kannalta niin älyttömän paljon parempi kuin teistä valtaosa. Olette varmasti olleet mukana silloin nollakorkojen pahimpana aikana, kun koroista ei saanut mitään tuottoja käytännössä, niin kuin Saksan valtion korot oli negatiivisia. Siinä se on, yksi finanssihistorian. Isompia kuplia mitä ollut, by the way, se korkokupla. Silloin sulle ei riskitöntä korkoa ole olemassa. Se on tosi hankala sijoitusympäristö sijoittajille. Nyt, niin kuin sanoit, jos haluat ottaa vähemmän riskiä osakkeista, niin koroista saa todella hyviä tuottoja kautta linjan. Tämä on sijoittajan kannalta siis tosi kiva tilanne. Itse asiassa, että korkotaso on normalisoitunut. Ollaan päästy pois sieltä nollakorkoloukusta, osittain tämän talouskasvun ansiosta, totta kai. Ehkä me ollaan nyt saatu intro. Me käytettiin vain yhdeksän minuuttia.

Tosi hyvin, tosi hyvin. Mä oon ylpeä teistä. Hei kiitos. Ehkä jos summataan, niin yhdellä lauseella. Toisin sanoen markkinoilta ei ainakaan puutu tämmöisiä isoja teemoja. Tällä hetkellä on tekoälyä ja on USA:n teknojättejä ja puolustusta ja Euroopan uutta heräämistä jne. Mut hei, nyt päästään tähän paneeliin ja otetaan heti kärkeen tämmöinen vähän toisentyyppinen lähestymistapa. Nimittäin Jari. Sä näet päivittäin, mitä asiakkaat tekee niiden rahoilla, ei sitä mitä heidän pitäisi tehdä, vaan nimenomaan sitä, mitä he oikeasti tekevät. Eli kun sinä katsot meidän sijoitusvirtoja tällä hetkellä, niin mikä vetää tällä hetkellä kaikista voimakkaimmin?

Joo.

En mä ehkä ihan päivittäin seuraa, mutta sanotaan että kuukausittain seuraan kuitenkin näitä, että mihin sitä rahaa menee. Ja nyt kun mä oon vähän katsellut tätä, ne on teknisesti myös osakepuolella, mutta rahasto ja EtF puolella sieltä näkyy vähän selkeämmin näitä isoja isoja linjoja. Niin viimeisen kaksi kuukautta mikä nyt on tässä tuoreeltaan katsoin, niin kyllä se selkeästi iso raha menee tällä hetkellä noihin maailman tuotteisiin maailmanrahastoihin. Ja se on nyt tietysti varmaan myös strategistien analyytikon mielestä hyvä asia, että saa sitä hajautusta mahdollisimman paljon paljon sieltä. Mutta se on jännä huomata, että myöskin se, että meidänhän sijoittajat. Mähän katson tietysti Nordean asiakkaiden sijoitusvirtoja, niin ne seuraa kyllä hyvin paljon mitä Euroopassa tapahtuu ja muuallakin maailmassa, koska mä seuraan mitä tuolla Euroopassa, mä seuraan erityisesti teemoja. Mä rakastan teemoja ja seuraan niitä tosi paljon. Niin hyvin paljon mennään samaan samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa. Ja tietysti pohjanahan siellä on nämä hyvät tuotot, että totta kai sijoittajat seuraa hyviä tuottoja. Eli sieltä mistä tuottoja tulee, niin sinne lähdetään. Mutta sitten on koko maailman jälkeen, niin se on tämän vuoden kaikista kuumin. Kuumin hotti on tämä kehittyvät markkinat, että se vetää nyt tällä hetkellä todella paljon. Se tulee ihan kakkosena ennen Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, mikä on aika hämmentävä sinänsä, että että kehittyvät on niin suosittu. Siitä varmaan onkin ihan hyvä muutama sana tänään. Tänään myös puhua. Ja sitten tota voisi mainita vielä näistä sektoreista, että mikä meilläkin on itse asiassa ollut ylipainossa ollut muutama sektori mitkä on aika hyvin mennyt, niin on tämä. Tietysti informaatioteknologia on ihan ylivoimainen. Siinähän kerätään tietysti tuottoja. Mutta se informaatioteknologiasektorin sisällähän on rotaatiota sieltä, koska sieltähän löytyy pienempiä alateemoja, jotka on ihan kiinnostavia ja siellä välillä sitten tulee sitä heiluntaa. Ja sitten tuo rahoituspalvelut on ollut kova. Se on ollut hyvä tuotoissa ja myöskin sijoitusvirtoja menee sinne. Sitten voisi ehkä mainita sieltä mitkä on nyt ollut passiivisina. Ne on nämä viime vuoden tähdet, eli siellä on uusiutuva energia ollut aika. Nytten aika, nyt silleen passiivisena. Sijoitusvirrat. Sitten nämä strategiset metallit ja sitten puolustus. Näissä kaikissa on selkeästi. Viime vuosi oli vähän tällainen hype vuosi ja kaikki lähtivät mukaan. Kurssit nousivat ja nyt sitten vähän otetaan happea ja vähän korjausliikettä ja katsotaan mihin sitten tästä eteenpäin. Ovat tietysti vahvasti megatrendissä mukana edelleenkin.

Eli maailmaan, osaan jopa kehittyville markkinoille ennen USA:ta. Tekoälyyn erityisesti yllättäen. Ja tietysti kehittyvät markkinat varmaan nimenomaan tekoälyn vetämänä, eikö näin?

No se on ne vahvat tuotot, mitä sieltä tulee, ja sehän on nimenomaan se tekoäly, joka siitä tuottoja vetää.

No näin justiinsa. Mutta siis yhteistä näissä kaikissa, nimenomaan näissä isoissa indekseissä, on se, että nämä kärkinimet on niissä tällä hetkellä aika suurilla painoilla, ja ne liittyy nämä kärkinimet nimenomaan tekoälyyn aika vahvasti. Puhutaan me sitten maailmanindeksistä, USA:sta tai kehittyvistä markkinoista. Esimerkiksi Nvidian paino tällä hetkellä maailmanindeksissä on semmoinen suunnilleen 9 prosenttia. Ja tästä me päästäänkin tämän illan ensimmäiseen väitteeseen teille. Mä olen jakanut teille sinne sellaiset vihreät ja punaiset laput, joilla pääsette äänestämään tänään. Oletteko samaa vai eri mieltä? Eli vihreää lappua ylös, jos samaa mieltä kuin väite, ja punaista lappua ylös, jos eri mieltä. Ja sitten pääsette ainakin jotkut tässä myös perustelemaan vähän väitteitänne. Katsotaan, että oletteko kaikki samaa mieltä kaikesta vai saammeko me vähän eroja täällä aikaan.

Mutta ensimmäinen väite kuuluu: sijoittajien salkuissa on tällä hetkellä liikaa tekoälyä. Samaa vai eri mieltä? Ai hienoa. Nythän heti saatiin eroja aikaan. All right. No mut sitten mä kysyn ensimmäisenä Mariannelta, mitä varten? Samaa mieltä.

Joo, mä puhun nyt puhtaasti hajauttamisen näkökulmasta, ja tässähän kävikin ilmi, että esimerkiksi maailmanindeksit, niin niissä taisi olla 10 suurinta yhtiötä vahvasti tekoälylinkittyneitä, ja niiden paino on lähestulkoon 30 % indeksistä. Ja vähemmän yllättäen nämä on myös vahvasti yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Niin ihan siitä näkökulmasta se saattaa tulla osin sijoittajille yllätyksenäkin, että miten keskittynyt maailmanindeksi on tällä hetkellä. Ja tämä on siis nimenomaan tämän hetken tilanne, että on noussut tässä ihan viime aikoina, niin puhuttaisiin hajauttamisen näkökulmasta, niin kyllä mä valveutuneena indeksisijoittajankin alkaisin miettimään sen maailmanindeksin rinnalle jotain muuta. Esimerkiksi just kehittyvät markkinat tai Eurooppa ovat sen hajauttamisen näkökulmasta kyllä hyviä vaihtoehtoja tällä hetkellä. Ei kaikkia munia samaan koriin, niinhän sitä sanotaan.

Joo, kyllä. No siellä päässä ollaan eri mieltä. Sauli, mitäs mitäs? Vastaväitteitä.

No tohon ei oo suoraan vastaväitettä. Mä siis tavallaan allekirjoitan ihan kaiken mitä Marianne tossa sanoi, ja mun teki myös mieli nostaa toi vihreä lappu. Mutta samaan aikaan varmaan suurin opetus, mitä sen 20 vuoden aikana osakemarkkinoilla on ollut, on se, että markkina on yllättävän tehokas. Kuitenkin varsinkin näissä isoissa yhtiöissä, ja yleensä kun bettaa eri suuntaan sitä isoa markkinakuvaa, niin saat itse väärässä. Siinä se on kuitenkin. Markkina on vaan hämmentävän tehokas siinä, niin sen takia se tehokkaiden markkinoiden ajatus varsinkin isoissa yhtiöissä pakotti ottamaan tuon toisenvärisen lapun.

Onko Antti samaa mieltä vai onko sulla toinen vastaväite tähän?

No mulla on semmoinen vähän lyhyemmän aikavälin pohdinta tähän, että mä uskon, että itse asiassa nämä teknologiayhtiöt todennäköisesti tulee jatkamaan sitä voittokulkua vielä tässä jonkun aikaa, ja mä en sen takia lähtisi välttämättä vielä tässä kohtaa siivoamaan sitä. Mutta on tosi mielenkiintoinen tämmöinen hajautuskeskustelu kyllä, mitä jokaisen kannattaa myöskin vähän keskenään käydä siellä oman pään ja salkun sisällä.

Nimenomaan. Ihan kohta päästään just tähän hajautukseen. Mistä? Mistäs sitä löytyisi? Mutta sitä ennen vielä kysyn näistä nimenomaan sijoitusvirroista ja Jarilta. Eli mehän tiedetään, että myös sijoittajat ovat aktiivisesti ottaneet tätä tekoälynäkemystä itse, siis aktiivisten rahastojen, ETF:ien muun kautta. Niin. Niin mitä varten tällä tavalla, ja mikä ajaa ottamaan nyt erityisesti painoa sinne tekoälyyn, kun ottaa huomioon tämän, että niitähän tulee tosiaan indekseissä jo valmiina?

Joo, tämä on helppo vastaus. Nehän on tietysti tuotot, joita seurataan, että kyllähän tässä katsotaan näitä tuottoja. Niin nämä tämmöiset semiconductor eli puolijohde-ETF:t, tai sitten tuotekehitys on hurjaa. On jo olemassa myöskin ihan memory-ETF:iä, jotka keskittyy vain näihin muistiyhtiöihin. Eli hyvin kapean teeman. Tämmöisiä tuotteita, niin niissähän on ollut ihan valtavat tuotot tässä viime aikoina. Mutta mutta. Nyt on huomannut kyllä tässä tekoälyn sisällä. Sinänsä mielenkiintoinen asia, että siihenhän periaatteessa löytyy aika paljon sitten. Tai sanotaan, että informaatioteknologia, tämä sektori, koska sieltä löytyy tosi mielenkiintoisia muitakin. Sieltähän löytyy tätä kyberturvallisuutta, sieltä löytyy robotiikkaa, paljon tämmöisiä kapeita teemoja. Ja sinnehän ihmiset mielellään lähtevät. Niissä on hauskoja tarinoita, muuta. Mutta totta kai se tekoälypaino sitten salkussa edelleen kasvaa, ja nämä kapeat tuotteet tuovat entistä enemmän volatiilia siihen omaan salkkuun.

Sen verran, jos voi vielä yhden kommentin tuohon sanoa. Toki vähän osittain omaa äänestystulosta vastaan, mutta se mikä itseä mietityttää on se, että jos katsotaan edelleen historiassa taakse, mitkä on ne maailman suurimmat kymmenen firmaa, niin on tosi harvinaista, että samat yhtiöt pysyy vuosikymmenestä toiseen. Vaan itse asiassa tosi usein vaihtuu. Pari vuosikymmentä sitten ne suurimmat oli öljy-yhtiöt ja General Electric, ja muutama pankki taisi olla siellä. Microsoft on täyspoikkeus. Microsoft on ollut siellä varmaan 90-luvulta asti käytännössä, mutta muuten se vaihtuvuus on tosi isoa. Niin joko tämä on täysi poikkeus, että nuo samat hevoset pysyy siellä vielä vuosikymmenestä toiseen, tai sitten mennään vuosikymmen tai kaksi eteenpäin ja siellä on täysin uudet nimet, niin se on siinä mielessä. Sitä toki miettii. Tässä vaiheessa se tuntuu, että eihän noita yhtiöitä kukaan voi ikinä enää kaataa, kun ne on niin ylivoimaisia, dominantteja, mutta itse vaan pohtii.

Mielenkiintoista. Mä katson, tänne tulee paljon hyviä kysymyksiä. Voisin nostaa täältä vielä yhden ennen kuin päästään tähän hajautukseen. Täällä on tämmöinen, että jos hyperskaalaajien tulos ei täytä odotuksia, niin miten vaikuttaa ympäröivään sijoitusavaruuteen? Eli tässä nyt varmaan haetaan sitä, että esimerkiksi kuvitellaan, että vaikka Nvidia, niin mehän tiedetään, että se on sijoittanut jo asiakasyrityksiinsä ja jne. Niin mitä jos ne ei pääsekään tulostoiveisiinsa, jotka tietysti on jo tähtitieteellisiä? Niin miten se vaikuttaa kaikkiin muihin yrityksiin?

Jos mä aloitan siitä, että miten todennäköistä on, että nämä yhtiöt ei pääse tulosarvioihinsa tai näihin tulosennusteisiin, niin se on oikeasti aika pieni. Ainakin historian valossa. Ne on olleet aika hyviä itse asiassa ylittämään ne tulosennusteet vielä. Mutta samaan aikaan siis tämä on yksi tämmöinen ihan aiheellinen huoli tässä kokonaisuudessa, että ne alkaa olemaan aika nivoutuneita toisiinsa. Toisaalta samaan aikaan on ihan tosi tärkeää pitää mielessä se, että kun me puhutaan näistä tekoäly-yhtiöistä, niin jotenkin tulee vähän semmoinen olo, että nyt me vedetään, että okei, Microsoft, joka on ollut siis, mä en edes tiedä kuinka monta vuosikymmentä, tuolla pystyssä. Alphabet ei ole ollut ihan yhtä pitkää, mutta nekin on ollut jo tovin olemassa. Ennen kuin kukaan oli tekoälystä kuullutkaan mitään, niin eihän se niiden kaikki vanha olemassa oleva bisnes ole hävinnyt yhtään mihinkään. Eli pidetään mielessä kuitenkin sekin, että näistä jättiläisyhtiöistä, niin niiden liiketoiminnasta edelleen ihan merkittävä osuus tulee jostain ihan muusta. Ja välttämättä sitä sellaista maailmanloppua tämän osalta ei ole ihan heti korteissa.

Mutta se on varmaan ihan hyvä. Tämmöinen anekdootti tähän, ottaen huomioon kuinka paljon on tullut nimenomaan tämmöisiä huolikysymyksiä just tästä, että onko nyt kupla ja miltä tämä maailma oikein näyttää. Että ehkä tulee noista median uutisista tällä hetkellä vähän sellainen maailmanlopun meininki niin sanotusti. Mutta hei, nyt päästään tähän hajautukseen, koska nyt me ollaan puhuttu just siitä, että nämä kaikki suuret indeksit, maailmanindeksit, USA, kehittyvät markkinat, niin ne on täynnä tätä tiettyä tekoälypainoa ja isoimmat yhtiöt on siellä suurella painolla tällä hetkellä, niin otetaan seuraava väite liittyen hajauttamiseen. Nimittäin samaa vai eri mieltä? Hyvä hajautus ei ole sama asia vuonna 2026 kuin se oli 10 vuotta sitten. Täähän on ihan kuin me oltais harjoteltu. Tää toimii.

Oliks taas kaksi? Mulla vaan punainen ilmaan. Ei vaan täällä.

Oo, nää positiiviset ihmiset täällä puolella. Täähän on ihan loistavaa.

No mistäs aloitetaan? Aloitetaan vastaväittäjistä. Sieltä.

No mä sitten lähden tähän oikeastaan enemmän allokaation näkökulmasta. Ja siis oikeastaan mä olisin voinut nostaa kumman tahansa lapun. Mä nyt paljastan tässä jo sen, mutta tavallaan oikeastaan tässä oli periodi. Sauli vähän viittasi siihen tuossa meidän introssa, jolloin hajautus ei ollut hyvä. Hajautus ei ollut samanlainen kuin mitä se oli 20 vuotta sitten, ja se oli silloin, kun koroista ei saanut yhtään mitään tuottoa. Nyt niistä saa. Okei, viime aikoina osakkeet ja korot on menneet samaan suuntaan vähän turhan paljon, mutta se ei ole mitään uutta tai ihmeellistä maailmassa. Näitä tulee aika ajoin, ja edelleen kuitenkin se osakkeiden ja joukkolainojen välinen hajautus on se kaikista paras. Sitä säätämällä pystyy säätämään sitä salkun riskitasoa erittäin hyvin oikeasti. Ja se on toiminut 20 vuotta. Se ei toiminut sitä viittä vuotta, kun meillä oli negatiiviset korot, mutta se toimii myös tästä eteenpäin.

No mitäs mieltä Marianne, sulla oli vihreä lappu?

Joo, no mä tuon nyt ehkä taas tämän maailmanindeksinäkökulman siihen, että aikaisemminhan se oli aika paljon helpompaa hajauttaa laittamalla vaan sinne maailmanindeksiin kuukausisäästö, ja sai viettää aika mukavaa elämää. Eikä tarvinnut hirveästi miettiä, että nyt se ehkä, se hajautus vaatii vähän enemmän sellaista vaivannäköä, että miettii mitä siellä indeksissä on sisällä ja just näitä, että miten keskittyneitä ne ovat, ja sen kautta tavallaan tehdä se oma allokaatio mikä on hyvä. Ja just niin kuin korot on tällä hetkellä myös houkuttelevia, ottaa ne huomioon siinä omassa allokaatiossaan ja näin poispäin, niin sen takia mä nostin tuon vihreän, että tämä mulla oli laajempi indeksinäkökulma tässä.

Mä haluan kysyä Jarilta. Siis totta kai tähän myöskin, mutta itse asiassa juurikin tästä indeksinäkökulmasta, että näetkö sä meidän asiakkaiden sijoitusvirroista tätä hajautushalua tavallaan? Nouseeko siellä eri maantieteelliset alueet tai tämmöinen equal weight -ajattelu esimerkiksi ETF:ssä tai muuten?

Joo, sanotaan että isot linjathan menee. Nyt tosiaan kun mä kerroin, että sinne menee maailmaan, menee Yhdysvaltoihin, menee emerging-markkinalle, ja sieltä nyt valitettavasti. Tai miten valitettavasti, tämä on hyvä asia tällä hetkellä kun tuotot tulee. Mutta siellähän se. Painohan on ihan valtava. Sitten näissä tekoälysidonnaisissa, tai teknologiapaino ennen. Ennenhän, jos puhutaan ennen vanhaan, niin emerging-markkina. Eli kehittyvä markkinahan toi oikeasti hajautushyötyä, mutta eihän se nyt tuo ainakaan tähän tekoälyyn minkäännäköistä hajautushyötyä. Kyllä on nähnyt jo sekä tuotekehitystä tulee että myös valveutuneet sijoittajat on alkanut kyselemään enemmän jo sitä, että miten saisi vähän hajautusta enemmän. Ja siellähän on erilaisia vaihtoehtoja löytyy esim. Nordealta löytyy esimerkiksi Maailman osinkorahasto, joka sijoittaa korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin, ja sinnehän ei hirveästi näitä kasvavia tekoäly-yhtiöitä tule. Siinähän on yksi keino.

Sitten on näitä equal weight -ETF:iä, joka tarkoittaa sitä, että sinne vedetään kaikille pieni. Esim. S&P 500 equal weight tarkoittaa, että jokaisella yhtiöllä on 0,2 % flättinä. Se on yksi keino sijoittaa Yhdysvaltoihin ilman että siellä muutama firma painaa, mutta toki huono puoli siinä on se, että Antin kanssahan vähän katteltiin sitä graafia ja sehän näytti hyvältä se alkupätkä. Mutta nyt sitten loppupätkästä. Tietysti nämä isot Mag Seven -firmat on vetäneet sen sitten ihan eri tasolle, että siinä tietysti sitten on se toinen puoli aina, että jos lähtee liikaa karkuun sitä kasvavaa tekoälyä, niin sitten jää myös niistä tuotoista pois. Mutta on tosiaan tämmöisiä keinoja. Sitten on ihan mielenkiintoinen kehittyvissä markkinoissakin, että on tulossa ensimmäinen ETF, tämmöinen niin sanottu true emerging markets. Mikähän mielenkiintoinen, eli keskittyy tähän perinteiseen, eli poissulkee Taiwanin, Etelä-Korean ja Kiinan kokonaan pois. Eli siellä on sitten Intia ja Brasilia. Eli raaka-ainetta ja pankkeja ja tätä. Eli käytännössä. Mutta siis mahdollisuuksiahan on pelkästään täällä tuotekikkailulla, mutta totta kai sitten maantieteellisellä. Kuten sanottu, että Euroopastahan. Ei sieltä kärkipäästä löydy kuin se yksi hollantilainen yhtiö. Ja aika ei paljon muita siellä top 10:ssä ole.

Niin voiko tässä käytännössä tulla nyt paradoksaalisesti tavallaan indeksisijoittamisesta ikään kuin keskittymisriski? Kannattaisiko ruveta ottamaan enemmän aktiivista näkemystä? Nimenomaan. Mitä mieltä te olette?

Niin no, indeksit on historiallisen keskittyneet. Sehän se on, mutta samaan aikaan toki historiassa indeksisijoittaminen on ollut myös paras vaihtoehto. Että tässä tämä on vähän paradoksaalinen tilanne. Mutta ehkä ennen kaikkea sijoittajan on tärkeä tiedostaa se tilanne, mikä se tällä hetkellä on, että sä otat nyt ostamalla sitä maailma-ETF:ää tai maailmanrahastoa, mitä onkaan, niin sä ostat ihan valtavan rivin Nvidiaa siinä. Joo, sen paino. Se on maailman ylivoimaisesti suurin yritys tällä hetkellä. Kyllä, mutta se on tärkeää vaan tiedostaa, että sä otat sitä altistumista paljon siinä. Mutta toki sitten kaikki mitä sä siitä poikkeat, niin sä. Se on kaikki sitä näkemyksen ottamista muualla. Se on taas, mikä se oma sijoitusstrategia on.

Ja milloin tavallaan tämmöinen aktiivinen valinta sitten oikeasti kannattaa. Mun tulee mieleen Jari. Me ollaan puhuttu esimerkiksi tästä clean energystä ja kehittyvistä markkinoista.

Meillä on muutama esimerkki. Tässä siis tästä aktiivisen puolen puolesta ainakin näissä teemoissa on ollut. Tuo uusiutuva energiahan oli tosi kova juttu, sehän oli isoin teema silloin 2010-luvun lopulla. 2020 alussa veti ihan hirveästi rahaa nämä clean energy -indeksirahastot, mutta sitten tulikin koronnousut ja kiinalaiset rupesi syöttämään halpaa aurinkopaneelia markkinoille ja muuta, niin nehän käytännössä nämä tämmöiset, jotka keskittyvät enemmän tähän laitevalmistukseen, niin nehän romahti ihan täysin ja raha lähti pois. Mutta sitten oli näitä rahastoja, joilla oli laajemmin arvoketju hallussa. Laajempi hajautus, jotka pystyy aktiivisesti putsaamaan niitä velkaisimpia, jotka kärsivät koron noususta, niin nehän selvisivät kuivin jaloin siitä. Ja nyt toinen esimerkki on tämä emerging. Siinä markkina kyllä, koska indekseissähän on ihan järkyttävä. Sehän jotain 40 prosenttia, mikä siellä on teknologiapaino näissä siis kehittyvissä markkinoilla. Niin katsoin itse tätä meidän omaa kehittyvät markkinat -rahastoa, joka on päihittänyt indeksin nyt pidemmällä aikavälillä.

Eli siellä salkunhoitotiimi on pystynyt tekemään silleen, että ne lähti näkemään sen, että tekoäly on kasvumoottori, ja lähti kasvattamaan sitä painoa ennen indeksiä. Ja nyt itse katsoin, koska indeksissä on se teknologia. Paino on siis 40 % about. Tässä rahastossa on nyt 30, eli ne on nyt pudottaneet taas. Tällä hetkellä sitä, eli on sitä mieltä että arvostukset ovat liian kovat, eli ottaa aktiivista näkemystä. Kyllä tässä on. Kyllä näissä tulee tällaisia paikkoja. Milloin aktiivinen. En sano, että maailmaindeksissä se aktiivisuus välttämättä ei ole niin helppoa, mutta sitten on tällaisia teemoja tai tämmöisiä alueita, kuten kehittyvät markkinat, missä se aktiivinen salkunhoito ja paikallisuus saattaa olla. Sitten saattaa olla hyötyä.

Joo, ja siis tämmöinen ehdottomasti toistuva teema näissä teidän kysymyksissäkin ja jo etukäteiskysymyksessä myös on ollut just tämä, että mistä sitä hajautusta nyt kannattaisi lähteä hakemaan. Ja Marianne, me itse asiassa puhuttiin tuossa etukäteen vähän siitä, että no lähtisitkö sä sijoittamaan, jos sä nyt lähtisit kokonaan uudestaan sijoittamaan, ostaisitko jotain perinteistä USA-indeksiä vai lähtisitkö Eurooppaan? Mikä olisi sellainen hyvä hajautus?

No kyllä mä ostaisin ainakin sen. En mä jättäisi ostamatta USA-indeksiä tai maailmaindeksiä nykyäänkään, mutta kyllä mä ottaisin siihen rinnalle ainakin Eurooppaa, että Euroopassa kyllä on tällä hetkellä. Vaikka aina ajatellaan, että Eurooppa on vähän niin kuin ulkoilmamuseo ja osakemarkkina-arvonsa ja mitä näitä kaikkia on. Näitä tunnettuja teesejä, niin täällä on kuitenkin aika hyvä meno päällä, että talousluvut ovat yllättäneet positiivisesti nyt tässä viime aikoina. Sitten meillä on nämä isot trendit. Meillä on puolustusinvestoinnit, meillä on julkisten menojen lisääminen, eli Saksan velkajarrusta luopuminen. Se tulee olemaan tässä seuraavien vuosien aika isokin trendi, jos se poliittisesti nyt vaan menee läpi, ja muutenkin. Siis Euroopassahan meillä on. Jos hajauttamista miettii, niin jos ostat Eurooppa-indeksiä, niin esimerkiksi Stoxx 600:ssa, joka on vertailukohta S&P 500:lle, niin siellä on 25 % pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, että siitä saa kyllä sitten toimialahajautustakin ihan hyvin. Plus Euroopassa pankit vielä ovat paljon paremmassa kunnossa kuin mitä ne oli 2010-luvulla. Siellä on pääoman tuotto, kuulkaas, tuplaantunut niistä ajoista, että oikeaan suuntaan on menty sielläkin.

No mihinkäs herrat lähtisi hajauttamaan, jos nyt tätä kysytään.

No mä voin aloittaa. Siis yksi trendi mikä on tässä jo pidempään ollut on tämä isojen ja pienten yhtiöiden ero. Käytännössä arvostuserot pienten yhtiöiden ja isojen yhtiöiden välillä. Ei pelkästään Suomessa, Euroopassa tai Pohjoismaissa, vaan ihan Yhdysvalloissa myös on ihan älyttömän leveät. Eli se nousu on ennen kaikkea isojen yhtiöiden harteilla ollut, ja siinä mielessä tämä osittain on ehkä se indeksisijoittamisen vastapuoli myös, että sieltä tippuu sitä porukkaa, porukkaa jää tavallaan katveeseen yhä enemmän. Kyllä mä näkisin tavallaan, että se pienyhtiökenttä tai pienet ja keskisuuret, eli ei nämä suurimmat. Ja ennen kaikkea ehkä Euroopassa vielä, missä talous on ollut heikko pidempään, niin se heijastuu vahvemmin näihin kotimarkkinavetoisempiin yrityksiin kuin näihin oikeasti globaaleihin yrityksiin, mitkä pystyy sitten, joilla on hinnoitteluvoimaa yleensä parempia näin. Niin mä. Ehkä se on semmoinen, missä näen ihan selvästi kiinnostavan paikan. Nyt kun tuo Euroopan talous on lähtenyt jo, ja minkä näkymä on oikeinkin valoisa mun mielestä, niin siihen.

Onko Antilla vielä joku kolmas näkemys?

No mä nyt lähtisin siitä, että itse asiassa mä en lähtisi oikeastaan hajottamaan tämän maailman ulkopuolelle ihan hirveästi. Mä uskon, että se tulee menemään ihan hyvin. Ja sitten jos on vähän semmoinen sijoittaja, että ei jaksa ihan koko ajan miettiä, että no mitä nyt tänään, niin okei, jos nämä isot yhtiöt pärjää vähän huonosti matkan varrella, niin se tulee totta kai jarruttamaan sitä tuottokehitystä siinä. Mutta mä olisin ehkä itse jopa valmis hyväksymään sen hintana siitä, että vaan tehdään joku yksinkertainen ja mennään sillä. Jos haluaisi lähteä rakentamaan hajautusta, niin sithän voisi hakea esimerkiksi jotain toimiala-ETF:iä eli siihen maailman päälle ottaa sitten jotain teollisuustuotteet ja -palvelut, rahoitus, jotain tällaisia, jotka ei ole niin isolla painolla siinä maailmanindeksissä. Tai ajattelisi, että pitäisi olla isommalla painolla. Mutta niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin se on sitten aina näkemyksenottoa, että sitten siinä tavallaan ottaa sen näkemyksen, että nyt tämä indeksi on väärässä. Markkinat on siis väärässä ja minä tiedän paremmin. Se menee tunnetusti tosi hyvin, eli siinä sitten täytyy olla vähän varovainen sen kanssa, että miten paljon sitä lähtee tekemään. Sitten toisaalta tämä equal weight -juttu lyhyesti vielä, niin se on historiassa toiminut oikeasti aika hyvin. Siinä vaan täytyy olla. Eli kaikki yhtiöt vaan tasapainoin siinä. Täytyy vaan tiedostaa se, että sitten kun ostetaan vaikka jotain sellaista ETF:ää tai rahastoa, joka tekee sitä, niin se joutuu pyörittämään tai muuttamaan niitä painoja aika ajoin. Joka luo siis kaupankäyntikustannuksia, mikä tarkoittaa sitä, että se jää sille omalle vertailuindeksilleen jonkun verran siinä matkan varrella koko ajan. Mutta siis historiassa se on toiminut lähestulkoon yhtä hyvin, poislukien nyt tämä viimeinen 15 vuotta, kuin se markkinapainotettu.

Mä tartun nyt tähän Eurooppaan näin hajautuskohteena, koska tosiaan Yhdysvallathan on ollut tavallaan tässä. Tekoäly. Tekoäly. Tämän kärjessä. Ikään kuin Euroopasta usein puhutaan tässä aika paljon vähemmän mairittelevasti. Meiltä puuttuu kaikki Googlet ja Microsoft-jättiyhtiöt, niin pärjääkö Eurooppa ilman hyperskaalaajia? Ja nyt seuraava väite teille eli samaa vai eri mieltä? Tarvitsemme Eurooppaan omia hyperskaalaajia. Ai vitsit, mä tykkään näistä. Mä ajattelin, että kaikki on koko ajan samaa mieltä. Loistavaa, Jari. Eri mieltä.

No mä oon siinä myös eri mieltä, että sanotaan, että aika vaikeahan meidän päästä sille tasolle. Ja mä itse näkisin sen, että me voitais olla enemmän niiden hyperskaalaajien. Nehän syytää rahaa ja investoi ja muuta. Ollaan enemmän siellä hyötypuolella enemmänkin. Meidän pitäisi päästä siihen puoleen, jotka sitten hyötyy tästä, esim. tekoälystä ja kaikesta tästä muusta. Että ehkä mä kääntäisin sen niin päin, että mun mielestä se on ehkä vähän epärealistista ajatella, että meillä syntyisi niin isoja. Meillä on Euroopassa hyvää teollisuutta ja hyvää kaikkea. Sitähän. Siihenhän meidän pitää enemmän panostaa. Sitten me saadaan niille tuotettua edullista energiaa ja saadaan sitä kilpailukykyä sieltä. Mutta mutta. Mä en lähtisi siihen, että meidän pitää lähteä, kun me ei noilla jenkkiläisillä kyllä ihan noin hyvin pärjätä.

No mitä Marianne on eri mieltä?

Niin no siis olisihan se nyt hienoa, jos meillä Euroopassa olisi se oma hyperskaalaaja. Tässä ei kysytty sitä, että miten todennäköisenä sitä pidät, joten mä pystyin ihan turvallisin mielin nostamaan tuon vihreän kortin. Toivottavasti siihen pyritään ja meillä olisi sitä kunnianhimoa myös Euroopassa siihen teknologisessa kehityksessä, ja että pyrittäisiin siihen. Mutta kyllähän se aikamoinen takamatka on tällä hetkellä.

Se on ihan totta. No Sauli oli sama.

Joo, mulla oli kans ihan sama, että kun ei kysytty todennäköisyyttä, etteikö aina saa toivoa. Se on eri asia mitä siitä tulee. Mutta toki mä, miten mä ite ajattelen tätä koko tekoälykehitystä, niin nyt tämä mitä me tällä hetkellä tehdään, niin tämä on se infrastruktuuri mikä rakennetaan. Tämä, mihin kaadetaan tämä uskomaton määrä rahaa, se mittakaava mitä vaikea käsittääkään, niin tämä on se infrastruktuuri. Tämä on asioita tosi pahasti yksinkertaistaen. Tai vähän kuin internetin tulo aikanaan. Tämä on se infrastruktuuri siihen. Niin se seuraava juttu mikä tulee on siihen päälle tehtävät nämä sovellukset, eli miten sitä hyödynnetään. Ja siinähän, jos tämä menee samalla lailla kuin edellinen internetvallankumous, niin silloinhan se isompi arvo tehdään siinä seuraavassa kerroksessa. Itse asiassa ei siinä infrassa, vaan se on se seuraava, mihin ne tulee. Niin totta kai sitä eurooppalaisena toivoo, että siihen seuraavaan kerrokseen päästäisiin mukaan ja meillä tulisi oikeasti joku jättiyhtiö siihen sitten. Olen samaa mieltä, että infrapeliin se juna on mennyt. Vaikka miten toivoo, niin siihen ei enää taideta lippua saada. Mutta ehkä siihen seuraavaan sitten päästäisiin.

No entäs Antti?

Olen itse asiassa vähän samassa veneessä, vaikka mulla oli erivärinen lippu. Mä ajattelin tän hyperskaalaajan silleen, että ei me tarvita enää siihen samaan infraporukkaan lisää yhtiöitä. Mutta se mitä Euroopassa voisi kyllä toivoa, on se, että me saataisiin sellaisia yhtiöitä, jotka onnistuu saamaan kannattavuutensa samalle tasolle ja kasvun samalle tasolle kuin mitä nämä isot amerikkalaiset, joista nyt osa on näitä hyperskaalajia siinä mielessä. No, toinen väri, mutta vähän sama vastaus.

Joo, mä haluan jatkaa Sauli tosta, että mikä se Euroopan kilpailuetu tällä hetkellä nyt sitten oikein olisi.

Jaa tuota. No siis. No riippuu nyt ensinnäkin, viittaat sä tekoälyyn. Lähdetääs, mä en välttämättä siihen. No eihän meillä siis valitettavasti. Eihän meillä ihan erittäin monessa asiassa olla. Ollaan pahasti jenkkejä jäljessä. Oikeastaan kaikilla teknologia-alueilla ollaan jäljessä. Meillä on. Meillä on hajanaiset sisämarkkinat ja muuta. Toki siis meillä on tietyillä teollisuuden aloilla edelleen näin, mutta kyllähän me monessa kohtaa ollaan pahasti takamatkalla. Jos nyt jotain tähän pitäisi sanoa, niin kyllähän nyt näinä päivinä kun uutisotsikoita katsoo, niin varmaan se liittyy tähän oikeusvaltioon ja siihen liittyviin periaatteisiin, että ne on ainakin meillä vielä onneksi voimissaan, mutta valitettavan vähän meillä on tällä hetkellä konkreettisia kilpailuetuja. Meillä meillä on tällä hetkellä konkreettisia kilpailuetuja.

Onko meillä täällä Suomessa mitään sellaisia yhtiöitä, jotka suoraan hyötyisi tästä tekoälybuumista esimerkiksi?

Tämähän on itse huvittavaa, että jos mietit Suomessa ketkä yhtiöt on hyötynyt eniten tästä, niin varmaan intuitiona ajattelee, että ne on varmaan tämän teknologia-yhtiöitä ja ne on jotain AI-yhtiöitä. Niin suurimmat hyötyjät on rakennusliikkeet. Tästä Suomessa kaikkein parhaiten menneet keissit. Tähän liittyen Suomessa on rakennusyhtiöitä, mitkä rakentaa noita datakeskuksia. Niiden kurssit on menneet suunnilleen samalla kulmakertoimella ylös kuin noiden jättiteknojen. Mutta se on vaan huvittavaa, että niinkin yksinkertainen liiketoiminta kuin rakentaminen, niin se on se isoin hyötyjä ollut, koska se datakeskusbuumi on niin valtava. Se mittakaava on niin iso Suomen taloudessa, totta kai.

Joo, Marianne joo, mä haluaisin jatkaa tähän Euroopan kilpailuetuihin. Ja siis nimenomaan kiinnittää huomiota siihen potentiaaliin, mitä tämä tekoäly voi tuoda. Meillähän on esimerkiksi Euroopassa siis erittäin loistavia lääketeollisuuden firmoja, vahva lääketeollisuus, muun muassa Suomessa. Orion. Niin, jos lääketeollisuus saa valjastettua sen tekoälyn tuomat edut käyttöönsä, niin se voi tuoda ihan valtavan kilpailuedun. Mutta sekin on sitä taas kilpajuoksua, että miten se menee ja kuka siitä saa ensimmäisenä otettua koppia. Mutta siis kyllähän se mahdollisuuksia tuo näille toimialoille, jotka ovat jo nyt vahvoja.

Antti, jos nyt haluaa olla optimisti. Ja mehän tietysti halutaan olla optimisteja, niin kun meidän yhteismarkkina Euroopassa ei edelleenkään ole valmis. Kauniisti sanottuna sitä ei ole siis edes aloitettu käytännössä, niin sehän on siis aivan valtava potentiaali, jos me viitsittäis ottaa itseämme niskasta kiinni. Nyt mä oon vähän ehkä tässä kärkevä, niin kyllähän eurooppalaisilla yhtiöillä olisi ihan hirvittävän isot mahdollisuudet menestyä pelkästään jo täällä sisämarkkinoilla. Tämähän on aivan jäätävän iso. Jos me vaan saatais se toimimaan, se olisi joku oikea sisämarkkina eikä tehtäis kaikkia sellaisia pistemäisiä regulaatioita, jotka käytännössä estää yhtiöiden toimimista rajojen yli.

Tuohon vielä sen verran pakko jatkaa, että se mistä oon siis täysin samaa mieltä tuosta, mutta mun mielestä tosta on hentoja positiivisia signaaleja tohon suuntaan, että ollaan vihdoin ottamassa tai ehkä vähän otettu jo itseä niskasta kiinni. Jos mennään taas jonkun viisi vuotta taaksepäin, niin me puuhasteltiin täällä pahvipillien kanssa, eikä me. Ainoa asia mitä me osattiin tehdä oli regulaatio. Ei mitään muuta. Me kuviteltiin silloin, että se on se meidän vientituote. Se on se meidän kilpailuetu. No se ei ollut se meidän kilpailuetu. Nyt ensimmäistä kertaa ihan komission tasollakin puhutaan aidosti kilpailukyvystä. Puhutaan regulaation leikkaamisesta. Joo, ne mittasuhteet on liian pieniä, pitäisi tehdä sitä enemmän ja nopeammin. Päätettiin aloittaa 10 tai 20 vuotta sitten, mutta sentään se suunta on kääntynyt. Ymmärretään sentään, että jotain pitää tehdä, ja siinä mielessä, että jos tuolle tielle lähdetään, tai kun on lähdetty ja toivottavasti kiihtyvään tahtiin, niin tuo Antin puhuma potentiaali voi hyvin tulla esiin, koska se on ihan valtava siellä. Pitää muistaa tämän kaiken synkkyyden keskellä, mitä Euroopasta monesti puhutaan. Eurooppa on mittakaavalla, vähän laskentatavasta riippuen, maailman toiseksi isoin talousalue melkein kaikilla mittareilla. Käytännössä on sitten niin kuin meillä on toiseksi vaurain talousalue, meillä on toiseksi isoin BKT ja näin. Että siis tämä on ihan valtavan kokoinen alue kuitenkin mittakaavaltaan. Se vaan monesti unohtuu näissä keskusteluissa.

Täällä on tullut myös kysymyksiä just tästä Euroopan heräämisestä ja tällaisesta. Nythän kuitenkin on paljon tämmöistä infrainvestointia esimerkiksi Euroopassa ja reshoringia ja vaikka mitä. Niin muuttaako tämä mitään? Muuttaako tämä tilannetta ollenkaan?

Antti, muuttaa, mutta ei ehkä niin nopeasti kuin me toivottais. Mutta kyllä se muuttaa, ja ajan kanssa voi muuttaa ihan tosi paljon. Se näissä on hankalaa aina ehkä nähdä, että nyt jos me katsotaan mitä tässä viimeisen puolen vuoden tai vuoden tai kahdenkin vuoden aikana on tapahtunut, niin se saattaa olla vasta alkusysäys jollekin hyvälle kehitykselle, joka kantaa sitten vaikka vuosikymmenen eteenpäin, jos haluaa olla optimisti. Siis näitähän ei tietysti tiedä ennen kuin ne näkee, mutta on se ihan mahdollista.

Jos mietitään sitä edellistä vuosikymmentä, 2010-lukua, mikä Euroopalle monelta osin oli ihan painajaismaista aikaa. Se on yhtä painajaisunta ollut. Niin mitkä siellä on ne suurimmat ongelmat olleet? Yksi, meidän pankkisektori oli aivan katastrofitilanteessa eurokriisin jäljiltä. Me tehtiin kaikki mahdolliset virheet siinä, mitä pystyttiin. Toinen oli tämä regulaatiohässäkkä, että ainoa asia mitä tehtiin, tehtiin, tehtiin, oli regulaatio. Euromaat oli tosi eripuraisia tai hajanaisia. Silloin puhuttiin säännöllisesti. Kuka lähtee eurosta ja kuka, potkitaanko Kreikka veke ja muuta. Nyt kun mietit tilannetta, Euroopan pankkisektori on tosi hyvässä iskussa, Marianne viittasi siihen. Aikaisemmin jo pankit on tosi hyvässä kunnossa. Se on saatu vihdoin siivottua. Meillä tuo regulaatio, mistä äsken puhuttiin. Se suunta on toivottavasti kääntynyt. Ja sitten tämä niin kuin nyt. Onhan meillä kokonaisuutena. Kyllähän kaikki trendit on kääntyneet käytännössä toiseen asentoon siitä, missä me silloin oltiin. Ja siinä mielessä me ei olla. Euroalue ei ole ollut näin yhtenäinen. No sitten eurokriisin, väitän ettei oltu, tai ennen eurokriisiä oltu näin yhtenäisiä. Siinä mielessä nämä palikat on paremmassa asennossa. Joo, myöhässä ollaan, mutta suunta on sentään oikea, mikä on positiivista.

No mites sitten sijoittajat? Jari, eli virtaako Eurooppaan ollenkaan rahaa? Uskooko sijoittajat Eurooppaan?

No tää on itse asiassa mielenkiintoista, kun vielä kesällä kattoi, niin paljon enemmänhän meni noihin muihin markkinoihin, Yhdysvaltoihin ja muuhun. Mutta nyt itse asiassa ihan tätä tuoretta viimeistä kuukautta. Tai katselee, niin itse asiassa Eurooppahan on mennyt Yhdysvaltojen ohi näissä sijoitusvirroissa, mikä on sinänsä mielenkiintoista, että meillähän ei ole Eurooppa vissiin ihan kovin. Eikö se ole alipainossa käytännössä, että siinä mielessä kuitenkin tuntuu, että ihmiset täällä uskoo ja haluaa ottaa sinne. Sitten kun katsoo näitä yksittäisiä osakkeita, mihin sinne menee, niin kyllä se hyvin vahvasti menee tähän teollisuustuotteet ja -palvelut -sektoriin käytännössä. Mutta sehän on hirveän laaja sektori, ja sehän on varmaan Euroopassa vain yksi vahvimpia sektoreita. Eli edelleenkin tämä, vaikka puolustus. Näistä teemarahastoistahan on aika paljon rahaa hävinnyt ja vähän homma hyytynyt viime aikoina, niin yksittäisiin puolustusyhtiöihin edelleen sijoitetaan vahvasti, ja sitten sieltä näkyy tosi selvästi tämä käytännössä sähköverkkoinfran rakentaminen. Eli näihin firmoihin, jotka sitten tätä uudistaa, tätä meidän sähköverkkoa, niin sehän näkyy tosi selvästi siellä. Se näkyy tosi selvästi siellä. Eli käytännössä. Ja sitten vahva teollisuus. Sitähän meillä riittää sekä Pohjoismaissa että Euroopassa. Että näin. Sinne käytännössä se raha menee.

Niin, ja jos mä mietin näitä meidän kärkinimiä, mitä siellä on tällä hetkellä näiden tuotteiden kannalta, niin siellähän roikkuu kärjessä myös tämä meidän uusi Pohjoismaat-indeksirahasto. Eikö se ole näin?

Joo, sehän vetää kovasti rahaa, ja käytännössä nyt sitten tiedä mitä Antti on sitä mieltä, että meneekö liikaa rahaa Pohjoismaihin, eli käytännössä Eurooppaan sitten. Mutta eikö siellä kuitenkin aika paljon laatuyhtiöitä Pohjoismaista löydy? En tiedä mitä mieltä olet.

Onhan täällä ihan riittävästi. Totta kai, sillä jos miettii vaan hajautusta ja pitkää aikaväliä, niin sitten toivoo, että tavallaan sellaiselle sijoittajalle, joka sijoittaa paljon Pohjoismaihin, niin on sitten joku suunnitelma sille, että mitä sillä rahalla tekee pitkällä tähtäimellä. Tai sitten että se on osa hyvin hajautettua salkkua. Sehän voi olla, että jos tekee palastellen, niin kyllähän sille Pohjoismaillekin siellä oma paikkansa on.

Tietysti parempi Pohjoismaat kuin pelkkä Suomi, eikö niin?

Hajautusmielessä se on paremmin hajautettu moneen maahan.

Tartun tuohon infraan tässä kohtaa, koska siis tosiaan etenkin täällä Suomessa tämä tekoälykeskustelu, niin sehän on kääntynyt paljoltikin nimenomaan näihin datakeskuksiin ja sitten siihen, että miten niiden se sähkö tuotetaan. Koska tosiaan nämä datakeskukset vievät hurjan määrän sähköä, ja esimerkiksi just Google on juuri ostanut, mitä, puolet Loviisan ydinvoimasta seuraavaksi yli 80 vuodeksi. Ja sijoittajat ovat tosiaan kääntäneet myös katseen näihin sähköverkkoihin, infrarakentamiseen, jopa niihin strategisiin metalleihin, joita tarvitaan kaikkeen tähän tekoälyinfraan ja muuhun. Ja nythän meillä on paljon uusia listautujia myöskin. Tavallaan täällä samalla alueella on Sted Energy, joka tekee näitä pikkureaktoreita, on Eco Grid Energy, joka tekee näitä ratkaisuja säätövoimaloiden rakentamiseen ja muuta. Tästä sähköstä ja sen riittävyydestä ylipäänsä, niin musta tuntuu, että siitä puhutaan nyt tällä hetkellä siis enemmän kuin miesmuistiin. Niin otetaanpa tästä vielä yksi väite teille.

Elikkä tällä hetkellä nämä Euroopan investoinnit on tosiaan menossa paljolti sähköön ja infraan, niin sijoittajan kannalta. Sähköverkot ja infrarakentaminen. Hot or not. Jos olette sitä mieltä, että tosi hot. Hyvä niin. Vihreätä, ja jos not, niin sitten punaista. Vau, tää on loistavaa. Okei, kaikki muut samaa mieltä. Aloitetaan Antista, kun olet eri mieltä.

No ehkä mä lähden siitä, että siis hankala paikkasijoittajalle. Ei välttämättä huono idea salkussa, mutta noissa pitää miettiä sitten vähän sitä, että mitä kautta lähtee sinne sijoittamaan. Että onko sitten jotain ihan tällaisia infrastruktuurirahastoja, jotka voi olla tosi epälikvidejäkin, vai lähteekö sijoittamaan listattujen yhtiöiden kautta, jolloin se sitten on enemmän tai vähemmän tätä listattua markkinaa ehkä vähän pienemmällä kurssivaihtelulla. Mutta en mä nyt sano, että se huono idea on, vaikka mä oonkin vähän ehkä silleen, että onko tämä nyt kaikista mielenkiintoisin juttu tässä markkinassa.

No Marianne eri mieltä.

Joo, siis mä nyt ajattelin tätä tälleen talouden näkökulmasta, enkä puhtaasti että sijoittaa siihen. Pahoittelut siitä, mutta onhan se. Se on tosi iso teema, ja sähkö niukkana hyödykkeenä luonnollisesti puhuttaa, kun näitä isoja hankkeita tulee. Ja onhan tämä myös laajempi teema, että kyllähän meillä on sähköautot. Yleisesti sähkön käytön lisääntyminen, että se ei nyt ole pelkästään tämä tekoälydatakeskusrakentaminen, niin sen takia perustelin, että tämä on nyt tosi hottis teema.

No entäs Jari?

Mä oon taas ihan innostunut tästä teemasta. Tämä sähköistyminen. Että mun mielestä se on ehdottomasti näin, että tämä maailmahan sähköistyy koko ajan enemmän ja enemmän. Teollisuus tarvitsee sähköä, kaikki tarvitsee, liikenne tarvitsee sähköä, datakeskukset tarvii, kaikki tarvii. Ja sehän pitää tuottaa jollain. Ja sehän lisää sitten taas nimenomaan uusiutuvaa. Uusiutuvaa energiaa lisää, varmaan myös ydinenergiaakin ja näin. Mutta mä näen sen äärettömän isona rakenteellisena muutoksena. Ja sitten tietysti kun mä innostun näistä teemoista tosi paljon, ainaista olen nähnyt. Meillä on myös tuotteitakin löytyy siihen ihan puhtaasti, että löytyy siis ihan tämmöistä smart energyä, jossa on se koko arvoketju mukana, uusiutuvaa energiaa mukana. Sitten on tullut tosiaan tällaisia tuoreita electrification-ETF:iä kaksi kappaletta, itse toinen, joka keskittyy näihin sähköverkkojen teknologioihin. Ja toinen sitten ihan puhtaasti sähköenergian rakentamiseen. Eli kyllä sinne pääsee mukaan aika hyvin näillä tämmöisillä, joissa kuitenkin on hajautus mukana. Mutta onhan ne tietysti kapeita teemoja, mutta itse innostun ja pidän siitä kyllä, se on rakenteellinen muutos. Se on iso trendi, mikä täällä tapahtuu nyt.

Sauli, onko vielä jotain?

No ei. Miksi äänestin vihreää on se, että tämä infrainvestointien määrä mitä me tehdään ja mitä me tullaan tekemään seuraavan vuosikymmenen aikana on ihan valtava. Osittain tässä datakeskuksista, osittain monesta muustakin tekijästä johtuen, ja sen takia se on vaan totta kai kiinnostava. Sijoitusmahdollisuuksia siellä alla. Ja kun kysymys oli muotoiltu näin laveasti, että kiinnostaa vai ei, niin se oli. Sen takia valitsin kiinnostaa, koska yleensä tämmöinen kasvu tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia siellä olla.

Niin onko itse asiassa tämä sähköinfra tai verkko jopa mielenkiintoisempi sijoituskohde tällä hetkellä kuin tekoäly? Mitä mieltä ootte? Hei.

Siellähän ne pullonkaulat on tällä hetkellä enemmän. Kun mä sanoin, että se on kiinnostavaa, en sano. Ehkä se on kiinnostavampi, mutta sanotaan, että se on hyvä, että se tekoäly yhä laajenee. Että siitähän tulee paljon erilaisia näitä kerroksia. Ja tämä energiahan on yksi iso osa sitä. Ja se energiakin on tosi laaja juttu, että millä sitä tuotetaan, missä se tuotetaan, niin se on kiinnostava teema.

Mitä mieltä? Marianne?

Niin siis nämä sähköverkot käsittää aika paljon muutakin kuin sen tekoälyn. Se on paljon kokonaisvaltaisempi, niin kyllä se on tosi mielenkiintoinen kohde siinä rinnalla.

Niin ehkä itse ajattelen just, että toi sähkö ja tämä on lopulta vaan sitä semmoista perusinfrastruktuuria siellä alla, mikä mahdollistaa asioita, mutta kuitenkin tekoälyssä tässä on ihan aito mahdollisuus, että se seuraava layeri mikä tämän tekoälyinfran päälle tehdään, niin saattaa nostaa meidän tuottavuutta aidosti ihan merkittävästi. Me voidaan olla. Jos ollaan optimisteja, niin me voidaan olla ihan merkittävänkin tuottavuusloikan edessä. Ja se on huomattavasti kiinnostavampi asia mun mielestä kuin se sähköinfrastruktuuri siellä.

Sitten vielä viimeinen kysymys ennen kuin hypätään pikakierrokselle. Miten sijoittajan kannattaa painottaa salkkua? Tällä hetkellä? Tai kannattaako? Aloitetaan vaikka sieltä päästä.

Sijoitusstrategiansa mukaisesti.

Hyvä vastaus. Antti komppaa epäilemättä ihan täysin.

En olisi voinut itse sanoa paremmin.

Marianne, joo.

Kyllä se sijoitussuunnitelma on kannattanut olla tehtynä, ja sen mukaan mennään.

No kun mä edustan tätä trading-puolta tässä näin, niin kyllä mä nyt ehkä ensin Antin strategiaa luen ja katson sieltä pääallokaatiot ja perusasiat. Mutta kyllä mä lähtisin höystämään vähän näillä kiinnostavilla teemoilla sitä sitten aktiivista puolta, että tekoälyn sisältä tai sähköistymisestä tai mistä tahansa tämmöisestä kuumasta teemasta lähtisi mukaan. Mutta sehän vaatii tietysti sitä aktiivisuutta sitten ja seuraamista, mutta se tuo vähän niin sanotusti jännitystä elämään, ja on kiva seurata sitten myöskin tätä sähköistymistäkin. Sauli, jos sä sait kuulostamaan sen tosi tylsältä, sehän on vähän lapiohommaa, mutta kyllä sekin on. Siihen vähän perehtyy ja muuta, niin kyllä sekin on yllättävän kiinnostavaa, jännittävää, ja tarvitaan myös sitä kerrosta.

Loistavaa. Mutta hei, nyt mennään pikakierrokselle! Eli sääntö on se, että nyt ei vastata mitään toisaalta tai perustella mitenkään pitkästi, vaan mä luen täältä väittämän ja te nostatte lappua ylös. Aivan lyhyt perustelu, jos näen tarpeelliseksi. Katsotaan. Mutta täältä tulisi viisi väitettä teille, ja nämä on kaikki nyt aika raflaavia. Ihan tahallaan. Katsotaan mitä mieltä te olette. Ensimmäinen kuuluu: Yhdysvaltojen teknologiajättien parhaat tuotot ovat jo takanapäin. Mielenkiintoista. Nopea kommentti.

Sä olit niin no mä aattelin sen suhteellisesti. Jos ajatellaan, että vaikka Nvidia on noussut monta monikymmenkertaiseksi, niin jos se monikymmenkertaistuu nykytasolta, niin se on ylittää maailman BKTn kokoluokan jossain vaiheessa, niin se alkaa fyysisesti mennä mahdottomaksi. Käytännössä mä ajattelin, että suhteellisesti niin se ei vaan oikein mahdollista enää. Mun mielestä.

Hyvä perustelu. No niin, sitten tulee seuraava väittämä. Maailman kymmenen suurimman yhtiön joukossa on eurooppalainen yhtiö seuraavan 10 vuoden aikana. Jari.

Mä itse just tänään katsoin, että mikä on Euroopan suurin markkina. Arvoltaanhan on tällä hetkellä aika ylivoimaisestikin. On se hollantilainen ASML, joka on mukana nyt tässä puolijohde-ekosysteemissä, ja se taisi olla sijalla 20, että on sieltä aika paljon kipuamista, ja sitten seuraavat on aika kaukana. Siellä on jotain Novoa tai jotain, joka menee vain alaspäin koko ajan. Että kyllä mä sanon, että aika optimistinen saa olla, jos sieltä eurooppalaisia nousee.

Selvä. Sitten mennään seuraavaan. Tässä ei nyt perustella hirveästi. Suurin sijoitusmahdollisuus seuraavan 10 vuoden aikana ei liity tekoälyyn. Jari kattoo muiden vastaukset ensin. No selvä. Onko jollain joku lyhyt perustelu? Haluaako perustella?

No mä voisin sen nostaa. Mitä tästä nyt on aikaisemminkin tuotu esille, että se suurin sijoitusmahdollisuus liittyy nimenomaan siihen, että miten sitä, nyt ei puhuta enää sen tekoälyn rakentamisesta, vaan siitä miten sitä pystytään hyödyntämään, niin se on se selkeä. Miten se näkyy loppuviimeksi siellä talouden arvonlisässä, yritysten tuottavuudessa? Se on se mikä merkitsee.

Muut nyökkäilee. Sitten olisi neljäs väittämä, joka kuuluu, että Eurooppa onnistuu omavaraisuustavoitteessaan seuraavan 10 vuoden aikana. Eli toimitusketjut. Teollisuus. Puolustus. Energia. Onnistuuko?

Ollaan optimisteja.

Vastahakoisesti mutta kuitenkin. Haluaako Jari perustella?

No mä laitan. Ei, koska siellähän on monta asiaa siellä. Yksihän näitä omavaraisuusasioita on myöskin tämä puolijohdeteollisuus. Itse asiassa sehän on täysin mahdotonta. Meillähän ei ole koulutettua työvoimaa eikä mitään siihen, mutta sitten siellä on muutamia asioita. Energiaomavaraisuus. Ne tavoitteet mitä on, niin niihin me voidaan kyllä pystyä ihan helpostikin, jos me vain halutaan. Ja sitten siellä on tämä. Mitäs muita siellä olikaan? Itse asiassa.

Siellä.

Oli puolustus. No totta kai puolustus, ollaan oikealla tiellä. Kyllä siellä paljon niitä on. Mutta sitten esimerkiksi tullaan tähän teknologiapuoleen, niin siinä me ei kyllä millään päästä niihin tavoitteisiin, omavaraisuuteen, että me ollaan riippuvaisia muista.

All right. Sitten on vielä viimeinen ja ehkä näistä mielenkiintoisin. Vuoden päästä puhumme tekoälystä vähemmän kuin tänään. Antti.

Vuosi on liian lyhyt aika.

Ei vaan, selvä.

Sauli, niin, toi on hyvä. Se voi olla, että vuosi on liian lyhyt aika. Se on erittäin hyvä. Mutta mä uskon siihen, että tästä. Tää on vähän niin kuin internet aikanaan, että tästä tulee niin osa arkipäivää, että sä et enää puhu erikseen siitä, että hei, kävitkö sä tänään internetissä, vaan se on osa sitä jokapäiväistä. Se on totta. Antti, voi olla kyllä oikeesti, että sun vuosi on vähän nafti.

Nyt puhutaan paljon, että miten sä käytät työssä Copilotia tai mitä käytätkään, niin käytännössä ethän sä vuoden päästä sitä enää kysy.

Kysyttiinkö, että ootko sä käyttänyt hakukonetta?

Niin, se on totta.

Hyvä pointti. Nostan ihan viimeiseksi kysymykseksi teille tämmöisen mielenkiintoisen, joka tuli etukäteiskysymyksenä. Kiitos teiltä, että jos saisitte sijoittaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi vain yhteen sektoriin, teemaan tai ilmiöön, niin mikä se olisi? Ja nyt jätetään tekoäly tästä vastauksesta pois. Aloitetaan sieltä päädystä. Sauli ensimmäisenä.

Yhteen teemaan, niin varmaan se on pakko vastata. Teknologia.

Mites Antti?

Niin niin, eiku mä just mietin, että saanko mä sanoa, että hajautettu maailmanrahasto.

Tää oli yksi teema tai ilmiö.

Okei, jos sitä miettii sitä kautta, että aina ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu ja jonkinnäköistä turvaakin tarvii, niin osinko voi olla itse asiassa aika kova siinä.

Mielenkiintoinen näkemys.

Marianne, mä lähtisin varmaan sinne terveydenhuoltoon ja lääketeollisuuteen sijoittamaan, koska meidän demografia, väestön ikääntyminen. Ja mä uskon myös siihen, että noi lääkejätit pystyvät kyllä hyödyntämään tekoälyä ja tekemään hienoja innovaatioita.

Joo, ja Jari vielä.

Mä lähtisin nyt riskillä. Saako lähteä? Kyllä, isolla riskillä eli kaikki tai ei mitään. Eli kyllä mä lähtisin tohon. Mua kiehtoo ihan suunnattomasti tämä kvanttiteknologia, ja sehän on aika kova juttu Suomessa nyt. Sehän on oikeasti, kaverit nauraa siellä. Mutta sehän perustuu. Sehän oikeasti perustuu yli sadan vuoden tutkimustyöhön. Siinä on paljon nobeleita tullut matkalla kvanttimekaniikkaa, ja nyt sitten ollaan siinä pisteessä, että ollaan pystytty se prosessi laittamaan mikrosiruun ja tietokoneen sisälle. Ja siinä mikä mun mielestä on kaikista hienointa on se, että Suomi on itse asiassa hyvinkin vahvasti mukana siinä, että meillä on tämä IQM. Quantum Computers listautui juuri sekä Helsinkiin että Jenkkeihin, ja sinne kiinnostusta on tosi paljon. Niin oikeasti näitä tämmöisiä, jotka rakentaa näitä tietokoneita maailmassa, niin niitähän ei ole kuin kourallinen oikeasti tämmöisiä varteenotettavia. Ja sitten meillä on suomalainen firma, joka ei edes sijaitse kauhean kaukana tässä Otaniemessä. Rakentaa näitä ja kehittää näitä koneita, niin mun mielestä siinä on niinku, se on kiinnostavaa. Siinä on tarinaa oikeasti, että ketkä tämän voittaa. Tämähän on kilpajuoksua. Kuka saa kehitettyä sen prosessin semmoiseksi mahdollisimman virheettömäksi, jotta se pystyy tekemään niitä äärettömän nopeita laskutoimituksia, millä pystytään monia asioita mahdollisesti, oli sitten lääkekehityksessä, materiaalikehityksessä, missä tahansa, hyödyntämään. Mutta tämä on just se juttu, että kuka sen pelin voittaa. Ja sitten se, että pystyykö sen kaupallistamaan jotenkin, että mitä sitten. Vaikka se laskee hirveän nopeasti jotain asioita, niin onko siinä sijoittajalle jotain iloa. Että valtiothan on hirveän kiinnostunut tämän geopoliittisen puolen takia, koska siinä pystyt sillä mahdollisesti erilaisia salauksia purkamaan, ja silloin tämä tulee vähän kuin kansallinen turvallisuuskysymys, mutta sekään ei sijoittajalle nyt hirveästi välttämättä tuo iloa. Mutta sitten tämä ei ole hirveän kaukana. Että nyt just IQM. Viikko sitten piti tämmösen sijoittajatapaamisen, jossa meidänkin analyytikot oli, ja sanoivat, että noin vuonna 2030 he näkevät, että yleistyisi virhekorjattu kvanttilaskenta, 2030. Että ei siinä kauhean kaukana ole, mutta hyvin mielenkiintoinen keissi, mutta aikamoinen riskipaperi, koska ei tiedä mikä yhtiö tai miten se teknologia, saako sen kaupallistettua ollenkaan.

Yllätys, että Jarilta tuli tämä kaikki tai ei mitään -lappu. No mutta hei, nyt meidän virallinen osuus on päättynyt, ja ruvetkaa yleisö myös täällä miettimään, jos teillä on jotain kysymyksiä. Mä nostan täältä. Jos tulee jotain semmoisia, mitä ei oltais vielä käsitelty. Ja tää on mun mielestä ihan mielenkiintoinen. Jos olisi Oy Suomi Ab, niin olisitteko valmiita sijoittamaan tällaiseen yhtiöön?

Marianne, hyvänen aika. Siis tarkoittaako tämä nyt julkisen sektorin jättiä? En mä kyllä siihen välttämättä. Mutta siis tietenkin mulla. Mullahan on itse osakepoimijana iso paino Helsingin pörssissä, että sitä kautta mä oon kyllä sijoittanut Suomeen aika paljon, että usko sinänsä siis Suomessa on edelleenkin erittäin laadukkaita isoja yhtiöitä, jotka toimivat globaalisti. Mutta Oy Suomi Ab tällaisena julkisen sektorin toimijana, niin ei kiitos.

No mites Antti?

Olen ehkä vähän samoilla linjoilla, mutta sillä erotuksella, että mun Suomi-paino on ihan tosi pieni. Kyllä mä siellä vähän voisin mukana olla, ei siinä mitään. Ja näen myös sen, että Suomessa on itse asiassa aika paljon aika hyviä yhtiöitä myöskin, että ei nyt olla liian synkkiä sen suhteen.

No entäs Sauli?

No oikeastaan mitään lisättävää tuohon Mariannen kommenttiin. Ihan samoilla linjoilla siitä.

Marianne myi aika hyvin tän meille, että ei nyt osteta.

Joo, selvä juttu. Katsotaas, onko meillä yleisössä täällä livenä kysymyksiä. Sieltä tulee mikki, niin pääsette kysymään. Täällä oli edessä.

Kiitoksia.

Kiitoksia arvoiselle raadille. Jari Paakkarinen kysyi. Tällä hetkellä nämä 10-vuotiset korot, niin Yhdysvaltojen kymppivuotinen on 5,33 ja 5,66. Taitaa olla 30-vuotinen, ja samaan aikaan Euroopassa Ranskan ja Saksan 10-vuotiset. Pundit on erittäin korkealla, ja korkoero Ranskan ja Saksan välillä on nyt jo revennyt 137 korkopisteeseen. Äsken katsoin, nämä on hyvin korkeita korkoja. Yhdysvaltain korot on korkeimmat sitten vuoden 2002. 24 vuotta sitten. Minkälaisen vaikutuksen te näette näillä? Jos ne pysyy tai jatkavat nousuaan vielä, niin osakemarkkinoiden kannalta.

Kiitos, varmaan Antti ja Marianne.

No sanotaan näin, että ne on ehkä jarruttanut osaltaan siis tämä korkojen nousu jo osakemarkkinoiden kehitystä tänä vuonna. Nythän se mitä tuossa alkuun puhuttiin, että tulokset on kasvaneet niin hillittömän kovaa vauhtia, että vaikka kurssit on noussut pitkälle toistakymmentä prosenttia, niin arvostuskertoimet on itse asiassa tullut alaspäin. Osakkeiden tämmöinen hihasta ravistettu tulostuotto eli tulos jaettuna osakekurssilla globaalisti keskimäärin on noussut aika lailla samaa tahtia näiden korkojen kanssa. Eli periaatteessa ne on se vaikutuksensa kyllä sinne markkinoille tehneet jo. Totta kai jos ne jatkaisi vielä hirveän pitkälle, niin jossain vaiheessahan korkosijoittamisesta tulisi hieman absurdisti osakesijoittamista houkuttelevampaa. Toisaalta voisi sanoa, että ehkä siinä matkan varrella myös osakkeiden tuottonäkymät paranisivat. Ja sitten samaan aikaan vielä se, että korot ovat nousseet. Siis myös hyvistä syistä. Eli nyt me ollaan. Pitkät korot on ankkuroitunut takaisin siihen pitkän aikavälin nimelliseen talouskasvuun. Ja se ihmeellinen aika oli itse asiassa tässä. Sitä, kun me mentiin jossain nollan ja ykkösen välillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ja nyt kun me ollaan siis Yhdysvaltain nimellinen BKT:n kasvu on jossain 5,5–6 prosentin hujakoilla viimeinen 10 vuotta keskimäärin, niin me ollaan itse asiassa ihan oikeilla tasoilla sen pitkän koron osalta.

Joo, tosiaan ei hirveästi lisättävää. Olen ollut itse jopa hieman yllättynyt, miten hyvin osakemarkkina on kestänyt nämä nousevat korot Yhdysvalloissa ja Euroopassakin, ja tietty Euroopassa. Kun mainitsit sen Saksan ja Ranskan korkoeron, niin siinähän on osittain mukana tällaista vähän poliittista riskiä myös. Mutta kyllähän tämä, jos ajatellaan että tämmöisiä korkotasoja oltaisiin nähty siellä joskus Euroopan velkakriisin jälkeen, niin oltaisiin oltu ihan paniikissa, mutta nyt tosiaan se talouskasvunäkymä on myös kirkastunut, että se antaa suojaa näille nouseville. Tai sitten kun ne korot ovat tosiaan nousseet juurikin sen kirkastuneen talouskasvunäkymän, osittain myös nousseiden inflaatio-odotusten takia, niin se on antanut sellaista suojaa osakemarkkinallekin.

Sen verran ehkä vielä täydennän tuohon, mitä Antti tuossa sanoi just mihin viittasi tuohon talouskasvuun. Niin se mikä on hyvä muistaa, että sen lisäksi meillä se ihan reaalinen BKT-kasvunäkymä on parantunut, mitä puhuttiin, mutta myös inflaationäkymähän on muuttunut. Me oltiin aikaisemmin tilanteessa, että keskuspankit yritti jotenkin pitää sen. Me oltiin deflaatiopelossa. Me pelättiin, että me ollaan Japanin tiellä. Inflaatio kääntyy deflaatioksi ja sitten hommat menee ihan pieleen. Nyt se tilanne on se, että keskuspankit yrittää jotenkin pitää inflaatiopullon hengen hallinnassa käytännössä, että inflaatiokuva on kääntynyt ihan totaalisesti. Ja mä itse ainakin näen, että siellä inflaation taustalla on rakenteellisia ajureita. Eli tämä tulee olemaan myös tätä. Ja taas jos inflaatio on kovempaa, niin sehän myös se. Se on tärkeää ymmärtää, että inflaatiokuva on vaihtunut siellä taustalla. Että taas jos sen kautta miettii sitä valtion velkaantumisriskiä, niin inflaatiollahan näitä valtionvelkataakkoja läpi historian sulateltu. Se on. Se on poliittisesti ainoa hyväksyttävä tapa. Kata.

Oli vielä toinenkin kysymys.

Ja joo, kiitos hyvästä esityksestä. Sakari Sorri. Te puhuitte Euroopasta, jossa me nyt kaikki elämme. Toivotaan tietysti Euroopalle kaikkea hyvää ja huikeita näkymiä. Voidaanko me puhua tällä hetkellä sanasta me? Meillä on Pohjois-Eurooppa, johon me kuulumme, joka on hyvinvointivaltiota, oikeusvaltiota ja aika tasaista touhua Ruotsin vaaleja lukuun ottamatta. Sitten meillä on Ranska, Saksa, jossa AfD näyttää menevän valitettavasti päivästä toiseen voittoon. Sitten meillä on Espanja, Italia, jotka. Joiden tase rupeaa olemaan kohta Suomen luokkaa. Onks tää? Ehkä tää on vähän liian laaja kysymys, mutta rohkenen sen esittää kuitenkin. Onko olemassa sellainen me, johon voi sijoittaa?

Sauli.

Täällä on paljon hienoja yrityksiä. Joo, totta. Mutta siis ei tämä ole mikään Amerikka.

No siis ei ole Amerikka. Siitä ollaan samaa mieltä sun kanssa, että ei ole. Mutta onhan Eurooppa. Mun mielestä siis. Kyllä mä edelleen väitän sen mitä aikaisemmin sanoin, että Eurooppa on yhtenäisempi nyt mitä me oltiin vaikka 10 vuotta sitten. Ihan jo sen takia, että nyt. No, Euroopassa käydään parhaillaan sotaa, suurinta maasotaa sitten toisen maailmansodan, niin se on myös tuonut tiettyä realismia tähän, todettua että ehkä tässä yhdessä onkin parempi olla kuin itsekseen. Koskee ihan kautta linjan Suomea ja muita, ketkä on. Jossain vaiheessa joku on ajatellut euroeron perään ja muuta. Mutta joo, siis kyllä integraatio pitäisi viedä eteenpäin, että oltais lähempänä sitä Amerikan suuntaa. Kyllä siitä on ihan samaa mieltä. Ja siihenhän Antti tossa aikaisemmin viittasi jo, että olisi hyvä esimerkiksi mennä pääomamarkkinaunionissa eteenpäin. Se olisi ihan fantastista, ihan jopa pakollista mennä eteenpäin. Nyt näistä asioista sentään puhutaan, mutta onhan nämä muutokset hitaita Euroopassa. Mutta niin se tavallaan. Mutta siis ehkä mä palaisin siihen mitä aikaisemmin puhuttiin, että suuntaan oikeaan suuntaan on. Ollaan nyt ehkä käännytty, mutta on se. On se valitettavan hidasta. Ja kuten sanoit, niin joka. Kyllähän joka maassa saa jotain vaaleja jännittää, kokea että mitäs sieltä tulee, ja ne mitkä hidastaa tätä kehitystä.

Hyvä vastaus. Onko muilla täydennettävää vai nappaanko mä täältä? Koska itse asiassa vähän tähän liittyen, niin täällä on linjoilla myöskin kysymys, että onko Ukrainan jälleenrakentamisen markkinat jo jaettu ja kuka niistä hyötyy?

Antti, helppo.

Mä olisin ennemmin aloittanut tuon äskeisen. Tuota. No ei niitä nyt, osittain on varmaan jaettu. Siis onhan joitain tällaisia diilejä tehty jo. Ja tietenkin on ainakin Ukrainan presidentin hallinnon suunnalta viestitetty, että tietyt tahot on. Miten sitä sanoisi, toivotumpia tähän osallistumaan kuin jotkut muut. Mutta mä en tiedä välttämättä, että onko tämä kuitenkaan sitten se isoin kysymys sijoittajan näkökulmasta, että ehkä sitä kannattaa vähän silleen punnita. Ja no, kuka siitä nyt voi hyötyä? Kuka nyt ylipäätään rakentamisesta hyötyy, niin sieltä niitä varmaan sitten löytyy, ja mahdollisesti aika paljon eurooppalaisten yhtiöiden joukosta. Kyllä. Kyllä siellä on. Ai joo.

Mä kurkkailen täällä kelloa. Meillä kohta loppuu aika, mutta otetaan vielä. Täällä on. Täällä on vielä kysymystä. Joo.

Kiitos, Eeva-Liisa Nieminen. Mua kiinnostaa se, että kun kovasti hehkutitte, että datakeskusten rakentaminen tuo buustia ja tällaista, ja sitten kuitenkin sanottiin, että Amerikka on ylivoimainen ja Eurooppa on. Eurooppa on jäljessä. Ja nyt mä ajattelen, että sen datakeskusten rakentamisen jälkeen eihän Suomi sitten hyödy mitään. Että mitä? Mitä teidän mielestä pitäisi valtakunnallisesti tehdä, että jollain tavalla se olisi kestävää? Se hyöty se olisi, ettei olla vain tällainen kolonialistinen maa, jota käytetään hyväksi. Kiitos.

Nyt oli hyvä kysymys. Kukas haluaa vastata?

No mä voin aloittaa, pari asiaa. Ensinnäkin siis jos katsoo tutkimusta, niin itse asiassa vaikka Yhdysvalloissa niissä osavaltioissa, joissa niitä datakeskuksia on rakennettu, niin sähkön hinnat kuluttajille ei ole lähtenyt mitenkään rakettimaiseen nousuun. Se vaatii tietenkin aktiivisia toimia, eli meidän pitää rakentaa lisää energiantuotantoa. Meidän piti tehdä sitä joka tapauksessa, mutta nyt se kiire on vaan kasvamassa. Ja sitten toisaalta, onhan siellä siis, kyllähän nämä datakeskuksetkin palkkaa kuitenkin ihan niin kuin hyvilläkin tulotasoilla, ja siis jopa erittäin hyvillä tulotasoilla, väkeä sinne. Väkeä sinne. Eli tavallaan kyllä sieltä jotain mahdollisuuksia myöskin löytyy. Eihän ne kaikki ole tietenkään 100 000 euroa vuodessa, jotka sinne palkataan, mutta sellaisiakin on. Ja ne ruokkii kyllä tätä taloutta, eli meidän pitää lähinnä pitää huoli siitä, että meillä on ikään kuin riittävästi energiantuotantoa ja me tarjotaan riittävän hyvät mahdollisuudet myöskin itsellemme hyötyä tästä. Mutta ei se mitenkään mahdoton ajatus ole, että Suomikin hyötyy, ja jopa aika paljon, näistä.

Sauli, niin minä en ymmärrä, että mihin meidän uskomus ja käsitys ihan perus markkinatalouden lainalaisuuksista on Suomessa kadonnut? Se, että meille rakennetaan infrastruktuuria, joka kuluttaa paljon sähköä, meidän sähköntarve kasvaa. Niin se seuraava steppihän on se, että markkina vastaa siihen rakentamalla sähköntuotantoa. Herrajumala, meillä on tuulipuistoja luvitettu tuolla aivan järkyttävät määrät odottamassa sitä, että päästään rakentamaan, kun sähkön hinta nousee. Nyt kun tämä Googlen diili tuli, niin Fortum on alkanut puhua, että pitäiskö tehdä seuraava ydinvoimala. Kyllä nyt sen verran pitää markkinatalouteen luottaa, että se tämmöisen asian tekee. Totta kai se seuraava investointiaalto näiden jälkeen on energiainvestointi. Kannattaa muistaa, että ei siitä nyt niin hirveän pitkä ole. Siitä edellisestä isosta energiainvestointiaallosta, mikä meillä tehtiin silloin kun tuulivoimaa rakennettiin. Se nykyinen kapasiteetti. Se tuli yllättävän nopeasti silloin.

Tämä on ihan hurjan mielenkiintoinen aihe, mutta nyt mä katson kelloa, että meidän tarvitsee tässä kohtaa valitettavasti ainakin striimi lopettaa täällä Vallilassa. Totta kai me jäädään tänne juttelemaan teidän kanssa, eli ei hätää. Mutta tässä kohtaa mä sanon striimin äärelle. Kiitos paljon kaikille kuulijoille ja kiitos tietenkin meidän loistaville panelisteille erittäin hyvästä keskustelusta. Mielenkiintoisia aiheita tänään ollut, ja kiitos paljon kaikille kysymyksistä myös siellä striimin välityksellä. Me varmastikin palataan näihin aiheisiin vielä, joten pysykäähän kuulolla, eiköhän. Eiköhän näitä webinaareja tule tässä jatkossakin. Mutta ei muuta kuin kiitos kaikille niin täällä Vallilassa kuin siellä striimin äärellä, myös meidän panelisteille, ja oikein mukavaa iltaa ja menestystä kaikkien sijoituksiin!