Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaukseen. Lähdetään otsikolla Koskisen liikevaihto kasvoi. Heikko suhdanne ja operatiiviset haasteet heikensivät kannattavuutta. Minun nimeni on Jukka Pahta ja olen Koskisen toimitusjohtaja.
Normaali agenda tälle tilaisuudelle.
Ensin käydään vähän taloudellisia toiminnallisia kehityksiä läpi. Puhutaan lyhyesti raaka-ainehankinnasta ja normaaliin tapaan kysymyksiä voi esittää sieltä. Webcastin kysymystoiminnon kautta ja me vastaamme näihin. Sitten presentaation jälkeen.
Taloudellinen toiminnallinen kehitys. Laitettiin tähän alkuun tällainen lyhyt kalvo kuvailemaan hieman sitä, miten tilanne on kehittynyt ja mitä vaikuttimia tuolla markkinoilla on. Tähän vuoteen lähdettäessä meillä, kuten yleisestikin, oli ajatuksena ja näkymänä, että vuodesta tulee tällainen ensimmäinen elpymisen vuosi. Alkuvuonna me nähtiinkin varovaista markkinapiristymistä ja myös sitä, että kuluttajasegmentti alkoi kohenemaan. Ja tämän pohjalta tietysti myös suunniteltiin tämän vuoden toimintaa ja myöskin ennakoitiin tulevaa tulosta.
Sitten kaikki tietävät, mitä tapahtui Lähi-idässä, ja tämä kiristynyt geopoliittinen tilanne käänsi tilanteen nopeasti heikommaksi vuosineljänneksen loppupuolella, ja sieltä nousivat nopeasti energian hinnat, kustannukset sekä laaja-alainen kustannusinflaatio, joka alkoi tulla keskusteluun ja näkyä konkreettisesti luvuissa, ja samalla myös inflaatiopaine alkoi kasvaa. Ja inflaatiopaineen kasvaessa tietysti myös odotukset rahapolitiikan kehittymisestä ja korkopolitiikasta muuttuivat, ja korkojen ehkä ennakoitu aleneminen viivästyi, ja myös puhetta siitä, että korkoja lähdetään nostamaan, alkoi näkyä markkinakoroissa. Ja luonnollisesti tällainen sitten hidastaa talouden elpymistä. Niin investointipuolella, mutta ehkä erityisesti nimenomaan siellä kuluttajasegmentin puolella, joka tietysti meidänkin liiketoiminnan kysynnän ajurina on erittäin merkittävä. Tämän energiakriisin pitkittyminen ja korkoympäristön kiristyminen voi johtaa laajempaan ja pitkäkestoisempaankin talouden heikkenemiseen.
Eli vielä on hieman ennenaikaista sanoa tai ymmärtää, että onko tämän energiakriisin kokonaisvaikutus globaaliin talouteen ja meidän markkinoille vielä nähty. Ja jotenkin tuntuu siltä, että vielä sieltä voi tulla asioita eteen, jotka eivät vielä ole selkeästi määriteltävissä. Näin ollen. Kohta katsotaan meidän ensimmäisen vuosineljänneksen toimintaa ja tuloksellisuutta huomioiden se, miten meillä tämä ensimmäinen kvartaali meni. Ja sitten kaikki tämä epävarmuus, josta äsken tuossa puhuttiin ja johti siihen, että me tultiin siihen lopputulemaan, että meidän on tehtävä päivitys tähän meidän tulosohjeistukseen ja erityisesti päivitettävä meidän käyttökatemarginaalin osalta meidän ennustetta tälle vuodelle. Tämän vuoden uusi päivitetty tulosohjeistus on liikevaihdon osalta sama kuin aikaisempi, eli liikevaihdon odotetaan kasvavan vuoden 2025 tasosta, mutta oikaistu käyttökatemarginaalin odotetaan jäävän vuoden 2025 tasosta, joka tuolloin koko vuodelle oli 8,1 prosenttia ja näin ollen me ennakoidaan tällä hetkellä, että valitettavasti tämän alapuolelle jäämme. Meidän aikaisempi tulosohjeistus käyttökatemarginaalin osalta oli, että uskottiin käyttökatemarginaalin osuvan 8–12 %:n haarukkaan, ja se luonnollisesti heijastelee niitä odotuksia, mistä äsken tuossa puhuin. Kun tähän vuoteen tultiin. Sitten katsotaan vähän meidän lukuja. Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 105 miljoonaa euroa, ja siinä oli vertailukauteen nähden merkittävä, edelleen merkittävä muutos. Kasvua lähes 22 prosenttia ja oikaistun käyttökatteen osalta euromääräisesti 6,6 miljoonaa euroa käyttökatetta, joka suhteellisesti on 6,3 prosenttia, ja siinä luonnollisesti aika kohtalaisen vahvaakin vuosineljännestä vastaan kun vertaillaan, niin kulmakerroin tuossa kehityksessä ei ole missään nimessä hyvä tai tyydyttävä liikevaihdon osalta. Meidän kasvustrategian toimeenpano etenee järjestelmällisesti. Tämä on kahdeksas vuosineljännes peräkkäin. Kun verrataan edellisen tai siis vertailukauden liikevaihtoon, niin kahdeksan vuosineljännestä peräkkäin kasvamme, ja lisäksi saavutimme kaikkien aikojen suurimman liikevaihdon tällä kvartaalilla, yli 100 miljoonaa euroa, ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa.
Tästä kasvusta noin kolmannes on orgaanista, joka tietysti on erittäin hyvä uutinen. Ja sen lisäksi sitten siellä näkyy se meidän Iisveden Metsän kauppa, joka tuli voimaan 1.6.2025, jolloin Iisveden Metsän liikevaihto ja luonnollisesti noissa vertailuluvuissa ei ole mukana. Kaiken kaikkiaan viime vuonna jo kasvettiin tuonne 355 miljoonaan euroon. Tämä oli kahdentoista kuukauden liikevaihto. Tämä vuosi, niin kuin tuossa kuvassa näkyy, on lähtenyt hyvin liikkeelle ja uskon, että tulemme osoittamaan, että kasvu etenee täysin suunnitelman mukaisesti. Meillähän on annettu sellainen strateginen kasvutavoite, jossa yhtiön tulee olla 500 miljoonan euron kokoinen vuoden 2027 loppuun mennessä, jolloin tietysti tästä implisiittisesti kun katsoo, niin tarkoittaa sitä, että vuoden 2027 liikevaihdon tulisi olla minimissään tuo 500 miljoonaa ja sinne edelleen tähtäämme määrätietoisesti.
Meillä myöskin strategisissa tavoitteissa puhutaan meidän ylisyklisestä kannattavuudesta. Ja tähän nyt tehtiin tällainen kalvo, jossa näkyy hieman, mitä meidän yhtiön kannattavuus on ollut eri periodeilla ja missä tällä hetkellä mennään.
Ja tuossa on nyt vuodesta 23 vuoteen 25 nuo vuosittaiset käyttökatteet, tolpat ja suhteellinen kannattavuus. Eli ollaan vuodesta 23 12 %:n käyttökatteesta. Tässä hyvinkin haastavassa syklissä on tultu alaspäin ensin yhdeksään, sitten 8 %:iin ja nyt tosiaan ollaan 6 prosentissa ensimmäisessä kvartaalissa 26.
Kun katsotaan näitä pitkän aikavälin kannattavuuksia, niin vuosien 20–25 välillä meidän keskimääräinen kannattavuus on ollut 11,2%.
Eli on siellä meidän tavoitteen haminoissa. Kuten äsken mainitsin, se on noin 15 prosenttia, ja sitten vuosien 2023–2025. Kun lasketaan tuo keskimääräinen kannattavuus siis viime vuoden loppuun mennessä, niin 9,6 prosenttia, jolloin ollaan tuolla tavalla niin kuin 10–15 %:n vaihteluvälissä tuossa ja meille se asetettu tavoite 15 % on luonnollisesti vaativa tavoite, mutta en pidä sitä millään tavalla mahdottomana huomioiden taloudellisten syklien vaikutus toiminnan kannattavuuteen.
Sitten ensimmäisen vuosineljänneksen lukuja tarkemmin. Liikevaihto tosiaan 105 miljoonaa euroa, oikaistu käyttökate 6,6 miljoonaa euroa, joka on sitten liikevoittona 2,5 miljoonaa euroa. Kauden tulos hieman vajaa miljoona euroa, joka on sitten 4 senttiä per osake.
Bruttoinvestoinneissa edelleen kohtalaisen korkealla tasolla eli vajaa 11 miljoonaa. Ja tässä erityisesti näkyy nyt sitten se lämpöputki-investointi, josta ollaan aikaisemmin puhuttu, joka siinä Järvelässä yhdistää nämä kaksi teollista tonttia.
Se on merkittävä osa, yli puolet, investointien määrästä. Ja sitten siinä näkyy se sahateollisuuden orgaaniseen kasvuun liittyvä kuivamoinvestointi Järvelässä, joka etenee täysin aikataulussa ja tulee olemaan tuotannossa viimeistään keskikesällä. Siinä on myös jonkin verran levyteollisuuden investointiohjelman ensimmäisen vaiheen jäänteitä, ja lisäksi siinä on ennakkoa ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen liittyen tuossa summassa.
Oma pääoma 6,8 euroa per osake. Sijoitetun pääoman tuotto 4,5 % ja käyttöpääoma kauden lopussa 47,9 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta oli neutraali, kuitenkin hieman vahvempi kuin viime vuonna. Omavaraisuusaste säilyi erittäin hyvänä edelleen 50,2% ja nettovelkaantumisaste 2,8, joka on tietysti edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla. Ja nettovelkaantumisasteessa näkyy erityisesti noita investointimaksujen vaikutusta. Sitten jos vertaa tuohon vuoden 2025 lopputilanteeseen. Sitten puhutaan aina paljon numeroista, mutta meille luonnollisesti henkilöstö on erittäin tärkeä ja halutaan henkilöstöä pitää lähellä ja motivoituneena ja tarjota erilaisia mahdollisuuksia heille.
Haluttiin tässä myöskin kertoa sitä, että yhtiön historian näkökulmasta aika merkittävä toimenpide on tehty. Tässä vuonna 2026 aloitettiin eli me perustettiin tämmöinen henkilöstörahasto, johon sitten tämmöisiä muuttuvia palkanosia eli tulospalkkioita henkilöstö on voinut sitten tänne rahastoon sijoittaa.
Ja tällä rahastolla on oma hallinto, joka sitten hallinnoi sinne suoritettuja tulos- ja voittopalkkioita.
Ja se, mikä tekee tästä välineestä erikoisen tai erityisen meille, on se, että olemme jo pidempään pohtineet, miten saamme koko porukan mukaan myös omistajuuden näkökulmasta.
Ja 1.1.2026 alkaen tehtiin tällainen päätös, jossa olemme maksaneet tällaista pienimuotoista turvallisuuspalkkiota koko henkilöstölle niin Suomessa kuin ulkomaillakin sen mukaan, kuinka monta tapaturmatonta viikkoa meillä on. Tapaturmattomia viikkoja ja näitä palkkioita yhdessä henkilökunnan edustajien kanssa päätettiin, että ruvetaan sijoittamaan nämä palkkiot henkilöstörahastoon. Suomen osalta tämä on järjestely, joka valitettavasti ei ole käytettävissä ulkomailla. Suomessa tämä tehdään ja tämä tarkoittaa sitä, että tämän turvallisuuspalkkion maksamisen kautta tämä henkilöstörahasto sijoittaa sitten nämä jokaisen henkilön palkkiot Koskisen osakkeeseen, jolloin pikkuhiljaa sinne kumuloituu sitä omistajuutta ja jokaisella on myös sitten intressi seurata yhtiön tilannetta ja myöskin sitten saada siitä palkintoja kun yhtiöllä menee hyvin.
Näen tämän hyvänä avauksena ja uskon, että siitä on pidemmällä aikajänteellä meille ja meidän henkilökunnalle hyötyä. Katsotaan meidän liiketoiminta-alueita.
Sahateollisuudessa lisääntyneet sahatavaran toimitusmäärät kasvattivat liikevaihtoa eli liikevaihto kasvoi merkittävästi noin 65 miljoonaan euroon. Ja tosiaan, se syntyy volyymien kautta. Myös energiajakeiden toimitukset olivat vertailukautta korkeammalla tasolla ja Iisveden liiketoimintakauppa toteutui. As I mentioned earlier, it took place on June 1st, so it is not included in those comparative figures.
Käyttökate heikkeni ja oli 2,9 miljoonaa euroa, ja heikkeneminen johtui pääosin vertailukauden alhaisemmasta jalosteiden tuotanto- ja toimitusmääristä.
Eli perussahatavaraa, niin kuin toimitusvolyymeistäkin näkee, on mennyt kaupaksi, mutta jalosteiden puolella, joka on kuitenkin sitten korkeamman hinnan ja paremman kannattavuuden kauppaa, niin siellä volyymit jäivät vertailukaudesta. Ja myöskin erittäin iso asia on tämä sivutuotteiden hinnat. Eli käytännössä katsoen, kun meillä syntyy sahauksesta hakkeita, joita myydään sitten eteenpäin erityisesti selluteollisuuteen, niin.
Niin kuin kaikki tietää, niin myös siellä asiakaspäässä niin on ollut erittäin haastavat ajat.
Ja siellä sitten kun sekä kysyntä oli heikkoa. Varsinkin viime syksynä. Mutta erityisesti hinnat tänä vuonna ovat tulleet kyllä merkittävästi alaspäin, ja meidän näkökulmastamme tietysti hinnoittelu alkaa olla sillä tasolla, että se kyllä rasittaa sitten ainakin vertailukauden tulokseen verrattaessa sahateollisuuden kannattavuutta.
Järvelän sahan tuotanto jäi tavoitteista kylmän sään ja teknisten haasteiden takia.
Siitä kohta vähän lisää. Ja kuten kaikki tietää, niin korkea energian hinta heikensi kannattavuutta ja tämä tulee erityisesti ensimmäisellä kvartaalilla.
Korkean energian hinta oli ne välittömät sähköenergian hinnannousut, jotka tapahtuivat tuossa alkuvuonna. Silloin. Silloin meillä tietysti suojataan sähkönkäyttöä. Mutta ihan täysimääräisesti sitä suojausta ei ollut tehty, ja se näkyy kyllä sitten meillä korkeampina kustannuksina.
Tässä vaiheessa tuotiin tähän mukaan tämä kalvo, jolla viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana raportoitiin tämän uuden Järvelän sahan käyttöönottoon liittyvien hyötyjen toteutumista.
Se linjahan lähti ensin käyttöön. Ensimmäiset tukit sahattiin heinäkuussa 23, ja siitä sitä on ajettu ylöspäin. Ja tosiaan viime vuonna tuotiin tällainen taulukko, jossa näytettiin, että siitä 8 miljoonan euron hyödyistä, joita me tällä investoinnilla oltiin hakemassa, niin noin 65% oli realisoitunut viime vuoden keväällä.
Ja valitettavasti täytyy sanoa, että meillä on ollut siinä edelleen haasteita, ja haasteet ovat samoissa kohdissa missä silloin viime vuonna raportoitiin. Eli meillä on tiettyjä asioita, joissa meidän ennakoidut hyödyt ovat täysimääräisesti toteutuneet, kuten tuo käyttösuhde ja myös volyymipuoli. Ja nehän on tietysti keskeisiä ajureita, jos mietitään, että me ollaan kuitenkin 65% saatu sitten tavoitteista toteutumaan. Se mikä ei ole toteutunut ja näkyy sitten noissa muissa palkeissa, on tämä vuorotuotanto.
Tuotannon määrän nousu ja se on erityisen tärkeää meille siinä mielessä, että sen sahan pitää kulkea tasaisesti ja saavuttaa ne.
Ne vuorotuotantomäärät joilla olemme suunnitelleet tietysti tätä meidän investointikeissiä ja.
Ja ajatuksenahan oli se, että me päästään tuonne 400 000 kuutioon vuodessa sillä, että me vähennetään vuorotyötä ja vapautetaan sitten arkipäivät kunnossapitotyölle, jolloin meillä kunnossapitotyö ei kohdistu viikonlopuille ja pyhäpäiville, jolloin me saadaan kustannussäästöä sieltä.
This has not been realized.
Me ollaan kyllä päästy niihin tavoiteltuihin tuotantomääriin ja mehän sahataan siinä tuotantoa nyt tällä hetkellä sitä pullonkaulaa, sitä kuivausta vasten, että sinänsä tavaraa tulee ulos, mutta vuorokustannukset ovat korkeammat. Vuoroja on enemmän ja se tietysti vaikuttaa siihen, että myös kunnossapitotyö ei ole pystynyt siirtymään arkipäiviin. Mitä tulee tapahtumaan jatkossa on se, että kuten tiedetään, niin haluamme kasvattaa tätä edelleen 450 000 kuutioon. Siihen suuntaan, kun me saadaan lisää kapasiteettia sinne kuivaukseen, niin me tullaan kääntymään tästä nyt pikkuhiljaa tilanteeseen, jossa tuskin enää voidaan ajatella niin, että me vapautetaan paljon niitä arkivuoroja, vaan tulemme tarvitsemaan sitten taas ne kaikki arkivuorot siihen, että me päästään kohti sitä 450 000 kuutiota, ja näin ollen tavallaan tämä vaihe, jossa tämä oli suunniteltu tähän investoinnin alkuvaiheeseen nämä hyödyt, niin tätä tuskin tullaan enää painamaan siitä näkökulmasta eteenpäin, vaan meille. Totta kai se vuorotuotannon määrän lisääminen on edelleen prioriteetti numero yksi, mutta jotta me päästään sinne 450 000 kuutioon, niin tietysti sitten vuorojakin tarvitaan enemmän kuin 400 000 kuution tuotannossa. Eli tämä on se tilanne.
Ja kuten tuossa sanoin, niin kun meillä muuttuu se fokus nyt sitten edelleen tämän volyymin kasvattamiseen kohti sitä 450 000.
Tätä seurantaa, joka nyt tässä on, emme tule tässä tapauksessa jatkamaan, vaan tulemme sitten katsomaan sitä, että miten uuden sahan. Nyt kun me saadaan se kuivauskapasiteetti pystyyn, niin miten uuden sahan kapasiteetti lähtee nousemaan sitten kohti sitä 450.
Luonnollisesti haetaan näitä kaikkia etuja mitä siellä on, niin edelleen.
Muun muassa tuo laatu, laatusaannot ja sivutuotteet. Niistä saatava hyöty on edelleen täysin validi ja niitä omalla toiminnallamme edelleen kehitetään.
Lastulevyn osalta vertailukaudesta laskeneet toimitusvolyymit vaikuttivat liikevaihtoon, ja liikevaihto kuitenkin kasvoi eli noin 40 miljoonaan euroon verrattuna viime vuoden 37,6 miljoonaan euroon. Ja siellä kasvua tuli erityisesti koivuvanerin puolelta ja myös korjausliiketoiminnan lisääntyneistä toimitusvolyymeista.
Ja kuten sanottu, lastulevy edelleen kärsii merkittävästi rakentamisen ja remontoinnin alhaisesta kysynnästä, sillä Suomessa rakentamissektori sekä esimerkiksi ihmisten muuttaminen ja remontointi on tällä hetkellä hyvin alhaisessa tilanteessa. Käyttökate heikkeni ja oli 4 miljoonaa euroa, ja tähän heikkenemiseen liittyy erityisesti koivuvanerituotteiden tuotemixin painottuminen peruslevytuotteisiin ja niiden vertailukautta alhaisemmasta keskihinnasta sekä lastulevyn alhaisemmista toimitusvolyymeista ja tuotemixistä. Koivuvanerin puolella vaikuttaa se, että meille tärkeään ajoneuvoteollisuuteen liittyvä kysyntä heikkeni Keski-Euroopassa. Siellä oli tietysti tämä yleinen aktiviteetti, mutta myöskin tietyt tekijät. Hollannin alueella veromuutokset, jotka vaikuttivat näihin asioihin.
Ja sitten toisaalta meillä painottui sitten enemmän käyttökohteina rakentamisen tuoteryhmät, jonne tietysti volyymit ovat hyvät ja sitä kautta tuo toimitus. Volyymit nousivat, mutta keskihinta siellä rakentamisen puolella on ajoneuvoteollisuutta alhaisempi. Tuossa mainitaan myös kylmä sää, joka vaikutti tuotantoteknologian ylösajoa vanerituotannossa. Meillä on siellä se täysin automatisoitu robottilinja siellä kittauksessa, jota otetaan käyttöön, ja siellä ihan tämmöisiä yllättäviä kylmään säähän liittyviä kontrollikysymyksiä siinä prosessissa tuli tuossa alkuvuonna. Ja se on enemmänkin tällainen oppimisprosessi jo. Ja me tulemme tietysti nyt tekemään sitten tarvittavat toimenpiteet. Niin että tällaiset säävaihtelut pystytään myös käsittelemään siellä kontrolloidusti.
Korkea energian hinta. Niin kuin mainitsinkin, myös täällä näkyy kannattavuudessa. Käyttökate 4 miljoonaa euroa, viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa ja suhteellinen kannattavuus hieman alle 10 %. Sitten tuotekehityspuolella mielenkiintoinen lanseeraus.
Eli meillähän on nämä Zero-paneelit, jotka olivat tullessaan maailman ensimmäiset täysin puupitoiset levyt, joissa liimat on korvattu ligniinipohjaisilla liimoilla, jolloin niissä ei ole lainkaan mitään lisättyjä kemikaaleja. Ja olemme jatkokehittäneet tätä tuotetta. Ja nyt meille tuli tämmöiset rakentamiseen liittyvät sekä seinä- että lattialevyihin soveltuvat Zero-paneelit. Ja tämä on kyllä tosi mielenkiintoinen sinne rakentamisen segmenttiin, että jos jos ja toivottavasti kun siellä se vastuullisuus ja hiilijalanjälki ja ja tällaiset asiat nostaa päätänsä. Kun elpyminen alkaa, niin tällaisilla tuotteilla me pystymme kyllä sitten antamaan rakentamiseen mielenkiintoisia ratkaisuja.
Tällä hetkellä tämä Zero levyjen kysyntä tietysti on kohtalaisen maltillista, koska se on ensinnäkin preemiotuote ja sitten myöskin se segmentti. Itsessänsä on aika hiljainen tällä hetkellä. Viimeisenä kalvona raaka-ainehankinnasta.
Puuraaka-aineen hankinta sujui meille suunnitellusti ensimmäisen neljänneksen aikana ja ostomäärät olivat vertailukauden tasolla.
Raaka-aineen ostohinnat laskivat viime vuonna aina sinne ykköskvartaalin alkuun, jonka jälkeen ne ovat olleet hieman pienoisessa nousussa, ja puuraaka-aineen varannot meillä oli ykköskvartaalin lopussa suunnitellulla tasolla, ja talvi loppui kuin seinään Suomessa, jolloin meille jäi hieman talvivarantoja omiin varastoihin, mutta ei mitenkään merkittävissä määrin. Mutta yleensä ne on tarkoitettu. Silloin kun talviolosuhteet ovat kunnossa, niin sieltä korjataan kaikki talvipuut pois ja sitten taas seuraavana vuonna kerätään tällainen talvivarasto sinne. Puuraaka-aineen varastot olivat Q1:n lopussa maaliskuun heikosta olosuhteista huolimatta lähellä tavoitteitamme ja kuitupuun toimitusmäärät olivat hyvällä tasolla. Kuitupuun toimitusmääräthän tietysti viime vuoden puolella heikkenivät merkittävästi, ja nyt tietysti nähdään, että myöskin siellä asiakaspäässä kysyntää on ja toimitukset ovat nousseet hyvälle tasolle. Ja kuten äsken tuossa puhuin niistä hankkeista myös tuossa kuitujen puolella, toimitushinnat ovat olleet laskevia. Ja se ei tietysti ole meidän näkökulmasta positiivinen kehitys. Energiapuun toimitusmäärät olivat korkealla tasolla tammi- ja helmikuun kylmän sään ja korkean sähkön hinnan vaikutuksesta, ja toimitushinnoissa ei tapahtunut ykköskvartaalin aikana mitään merkittäviä muutoksia, ja varastotilanne energiapuun osalta on tavallaan normalisoitunut. Eli viime vuoden edellisen lämmityskauden aikana oli niin leuto talvi, että sinne jäi vanhoja varastoja, ja ne on pystytty sieltä sulattelemaan; varastotasot huomioiden ollaan kutakuinkin normaalilla tasolla, ja sillä tasolla lähdetään myös seuraavaan lämmityskauteen.
Kiitos tässä vaiheessa, ja nyt pyydän, että meidän CFO Kari Louku tulee tänne. Ja sitten voidaan käydä läpi niitä kysymyksiä mitä sinne on tullut sinne webcast toimintoon. Sanna, ole hyvä.