Myrsky vesilasissa: Ulkomaisten sijoittajien pääomapako

Helsingin pörssissä kurssilasku on ollut alkuvuonna useita muita pörssejä jyrkempää. Ulkomaisten sijoittajien on sanottu käynnistäneen suomalaisten osakkeiden myynnit riskien vähentämiseksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on pituudeltaan yli 1 300 kilometriä.

Ulkomaiset sijoittajat omistavat noin puolet Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta. Helmikuun lopussa esimerkiksi Nokian osakkeista vajaat 80 prosenttia oli kansainvälisten sijoittajien hallussa. Alla oleva grafiikka havainnollistaa Nokian lisäksi muutamien muiden suomalaisyhtiöiden omistusrakennetta.

Ulkomaiset sijoittajat Suomessa

Ulkomaisten sijoittajien osuus Helsingin pörssin yhteenlasketusta markkina-arvosta on vähentynyt 2000-luvun aikana. Ylimmillään se kävi Nokian huippuvuosina vuosituhannen alussa, jolloin yli 70 prosenttia Helsingin pörssiin listatusta osakevarallisuudesta oli muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa.

Kehitys kulminoituukin pitkälti Nokiaan, jonka markkina-arvo kävi vuonna 2000 korkeimmillaan yli 220 miljardissa eurossa vastaten yli puolta koko pörssin markkina-arvosta. Yhtiön omistuksesta noin 90 prosenttia oli ulkomailla. Nokiasta tuli alle kymmenessä vuodessa lähes täysin kansainvälisten sijoittajien omistama yhtiö, sillä suomalaisten yritysten kansainvälinen omistus vapautettiin kokonaan vasta vuonna 1993.

Päätöstä edelsi 1980-luvun aikana tapahtunut pääomamarkkinoiden vapautus ja edelleen vuonna 1993 käynnissä ollut poikkeuksellisen syvä lama, jonka yhdeksi syyksi pääomamarkkinoiden epäonnistunut vapauttaminen tavataan historian kirjoituksessa laskea. Rahamarkkinoita, pankkitoimintaa ja kansainvälisiä pääomaliikkeitä säädeltiin tiukasti Suomessa vielä ennen 1980-lukua.

1990-luvun alkuun osunut pankkikriisi laittoi monien suomalaisten yhtiöiden omistukset uusiksi, sillä kriisiin saakka pankit omistivat huomattavia osuuksia pörssiyhtiöistä. Kansainvälisten sijoittajien omistusosuus kasvoi nopeasti Helsingin pörssissä. Muutoksen suuruutta kuvaa hyvin professori Vesa Puttosen havainto. Helsingin pörssin ulkomaalaisomistus on maailmanennätystasoa, Puttonen kirjoitti vuonna 2004 ilmestyneessä Onko omistamisella väliä? -raportisssa.

Sijoittajat eivät kaikkoontuneet

Viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin noin puolet Helsingin pörssiin listatusta osakevarallisuudesta on ollut kansainvälisten sijoittajien omistuksessa. Keskiarvo on laskettu Euroclearin tilastoista suhteuttamalla ulkomaalaisomistuksen markkina-arvo ja kaikkien pörssissä listattujen yhtiöiden markkina-arvot keskenään.

Alimmillaan kansainvälisten sijoittajien osuus kävi eurokriisin aikana noin kymmenen vuotta sitten, jolloin se laski hetkellisesti alle 40 prosenttiin. Viime vuosina se on liikkunut lähes poikkeuksetta noin 50 prosentissa.

Euroclear raportoi myös erikseen ulkomaalaisten sijoittajien omistuksen kaikissa julkisissa osakeyhtiöissä. Helmikuun viimeisenä päivänä tämä oli 43,40 prosenttia. Kaikki julkiset osakeyhtiöt eivät ole pörssilistattuja.

Euroclearin tilastoista saatava viimeinen tieto ulkomaalaisten omistusten yhteenlasketusta arvosta on helmikuun 28. päivältä. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Ulkomaisten sijoittajien pääomien pakoon Suomesta tilastot eivät viittaa, vaan suhteellisesti heidän omistuksensa on pysynyt verrattain muuttumattomana viimeisen vuoden aikana, jopa noussut. Euroclearin Helsingin Sanomille toimittamat ajankohtaisemmat tiedot maaliskuulta kertovat samaa tarinaa.

Helsingin pörssin monia muita pörssejä jyrkempi lasku alkuvuoden aikana selittyy siten muilla tekijöillä, kuten painoarvoltaan muutamien suurten suomalaisyhtiöiden huomattavalla kurssilaskulla. Näihin yhtiöihin lukeutuvat esimerkiksi Fortum ja Nokian Renkaat, joiden liiketoiminnassa Venäjällä on olennainen rooli. Heikentyneellä talouskuvalla on oletettavasti myös osansa kurssilaskussa, sillä Helsingin pörssi on edelleen varsin teollisuuspainotteinen.