Ukrainan kriisi toi eurotalouden taas taantuman kielekkeelle

Ukrainan kriisi jatkuu ja syvenee, ja on vahvasti eurooppalaisten ajatuksissa. Kriisin talousvaikutukset ovat iskeneet täydellä painolla Venäjän talouteen: rupla on vajonnut vuoden alusta yli 40 % euroa ja dollaria vastaan, Venäjän pörssi pidettiin pääomapakoa estäen kiinni koko viime viikon, ja suuret määrät ulkomaisia yrityksiä on ilmoittanut lopettavansa liiketoiminnot maassa. Vaikutukset näkyvät globaalisti etenkin raaka-ainemarkkinan kautta: öljyn hinta jatkoi kovaa nousuaan tänäkin aamuna, ja on jo yli 60 % korkeammalla kuin vuodenvaihteessa. Kriisistä johtuva epävarmuus on heijastunut muihinkin raaka-aineisiin (mm. metallit) ja osakkeisiin. Tässä vaiheessa on selvää, että kriisin vaikutus eurotalouteen on negatiivinen eikä lievä taantumakaan tänä vuonna ole poissuljettu vaihtoehto. Inflaatio kurittaa nyt ostovoimaa ja idänkaupan vaikutukset näkyvät talousluvuissa etenkin Suomessa. Tässä vaiheessa tiedostettava on sekin, että esimerkiksi pakotteiden laajuutta ei vielä edes tiedetä.

Elvytys takaisin?

Talouspoliittisella elvytyksellä voi lieventää iskua taloudelle, ja halu irtaantua Venäjän energiariippuvuudesta voikin kiihdyttää Euroopan vihreän siirtymän ja energiainvestointien aaltoa. Myös rahapoliittinen elvytys on euroalueella noussut takaisin keskusteluihin, ja lisätietoa siitä saadaan torstaina EKP:n korkokokouksen jälkeen. On selvää, että tässä tilanteessa EKP ei halua tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja halua kitkeä muutenkin hidastuvaa talouskasvua liian kireällä rahapolitiikalla, joten koronnostot jäädytettäneen taas hamaan tulevaisuuteen. Kirjoitan lisää kokousodotuksista lähempänä torstaita.

USA:n vahvat työllisyysluvut hautautuivat epävarmuuden alle

Yhdysvalloissa julkaistiin perjantaina erittäin vahvat työllisyysluvut, jotka osakemarkkinalla hautautui Ukrainan tilanteen aiheuttaman epävarmuuden alle. Uusien työpaikkojen määrä kasvoi helmikuussa 678 000:lla (tammikuu 467 000) ylittäen markkinaodotukset, ja työttömyysastekin laski 3,8 %:iin (helmikuussa 4,0 %). Yhdysvaltain työmarkkina on toipunut viime kuukausina nopeasti takaisin kohti kriisiä edeltänyttä tasoa, ja työttömyysastekin on jo lähellä Fedin avomarkkinakomitean 2022-2023 ennusteita. Palkkojen nousu pysähtyi kuukausitasolla ja hidastui vuodentakaisestakin 5,1 %:iin. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisessä inflaatioympäristössä reaalipalkkojen kehitys pysyi selvästi negatiivisena ja kuluttajien ostovoima paineen alla.

Kokonaisuudessaan vahvat työllisyysluvut kertovat siitä, että vuoden alku Yhdysvaltain työmarkkinalla oli hyvä ja koronan tuomat negatiiviset vaikutukset saatu pitkälti selätettyä. Tämä yhdessä alati kasvaneiden inflaatiopaineiden kanssa vahvistavat näkemystä siitä, että Federal Reserve nostaa ohjauskorkoaan maaliskuussa ja edelleen tulevissa kokouksissa. Sen sijaan loppuvuoden koronnostot ovat mysteeri ottaen huomioon energiariskit, inflaation vahva vertailukausi ja hidastuva talouskasvu.