Tervetuloa seuraamaan SRV:n tammi-syyskuun osavuotiskatsausta verrattain vilkkaana tulosjulkistuspäivänä. Me käymme perinteiseen tapaan Jarkon kanssa läpi asioita hieman jakaen, tuossa eteenpäin mennen. Varmaan tuo otsikko kaiken kertoo, että markkinatilanne jatkuu edelleen hankalana ja sen myötä meidän liikevaihto ja operatiivinen liikevoitto laskivat. Aloitetaan markkinakatsauksella muutamalla sanalla.
Kommentoin tuossa strategiaa tälläkin kertaa, ja Jarkko tosiaan syventää taloudellista katsausta muodossa.
Ja sitten palataan vielä näkymiin lopuksi. Ehkä yleisesti markkinatilanteesta, niin kovin suuria muutoksia tässä ei valitettavasti tämänkään vuoden aikana ole tilanteessa nähty.
Tässä on myös sellaisia keskusteluja, jotka vaikuttavat erityisesti kuluttajien luottamukseen negatiivisesti. Aika paljon poliittisia keskusteluja on käynnissä, muun muassa työttömyyden uutisoinnin osalta. Siellähän tilanne aidosti on muuttunut merkittävästi paljon vähemmän kuin ehkä. Viimeaikainen keskustelu on osoittanut tämä epävarmuuden vaikutuksen markkinatilanteeseen.
Mutta yhtä kaikki, ehkä tällä kalvolla noin kuluttajien näkökulmaa yläreunassa.
Ja ehkä kiinteistösijoittajien näkökulma alareunassa seuraten, niin muutama kommentti. Korkotaso on laskenut huipuista, kuten moneen kertaan todettu. Ja varmaan isoin näkökulma siinä on se, että korkojen ei enää merkittävästi ennakoida laskevan.
Ne eivät varmaan enää ole asuntoinvestointien este, kuten aiemminkin on sanottu. Ja varmaan se, että korkojen ei ennakoida enää laskevan, tuo tullessaan sen kysymyksen, että kuluttajienkaan näkökulmasta odottaminen ei enää ehkä ole perusteltua. Ja tämäkin varmaan osaltaan sitten tulevina kuukausina asuntokauppaa jossakin määrin vilkastuttaa. Kuluttajaluottamus. Sitä voi lukea kahdella tavalla. Se on kieltämättä edelleen negatiivisella puolella enemmän kuin keskimäärin jonkun verran, ja toisaalta tietysti niin päin. Sitä voi lukea myös niin, että se on jo pidempään, yli kaksi vuotta trendinomaisesti parantunut, mutta kuluttajaluottamusta heilauttavat edelleen yksittäisetkin tapahtumat. Nuo julkisuudessa tai geopolitiikassa Trumpin sanomiset. On varsin ymmärrettävää, että tämä yleinen epävarmuus estää kuluttajaluottamuksen merkittävän palautumisen. Heijastuu asuntokauppamääriin. Tuossa on Tilastokeskuksen vanhojen asuntojen kauppamäärät, jotka itse asiassa osoittavat yllättävän ison pudotuksen elokuulle.
En ole ihan varma, onko tuo luku tilastoitunut aivan oikein.
Sitä varmaan nähdään seuraavina kuukausina. Kiinteistöalan kiinteistönvälittäjien keskusliiton mukaan elokuu oli aavistuksen heinäkuuta heikompi, mutta toisaalta syyskuu oli myyntimääriltään vuoden korkein, ja sitä myötä tilanne ei ehkä ole niin dramaattinen kuin kuva äkkiseltään antaisi ymmärtää.
Kiinteistösijoittajien näkökulmasta korkotaso on totta kai vakiintunut ja tullut huipuistaan alas, mutta on silti jossakin määrin vielä korkea. Me näemme kiinteistösijoittajien kysynnän tai kiinnostuksen markkinoihin ja hankkeisiin järjestelmällisesti vahvistuvan. Kauppoja tapahtuu edelleen uudisrakentamiseen liittyvissä hankkeissa verrattain vähän. Kuitenkin niin, että yhtälöt lähentyvät toisiaan ja uskotaan asteittaiseen vilkastumiseen. Mitä tulee kiinteistösijoittajien tuottovaatimuksiin, vuokratasoihin ja rakentamisen kustannustasoihin, yhtälöt lähestyvät toisiaan ja uskotaan asteittaisen vilkastumisen tapahtuvan.
Kommentoin vielä tuossa hieman tarkemmin kohta bruttokansantuotteen ennusteista. Hieman jo on tullut viime aikoina ennusteita aiemmista alaspäin, mutta yhtä kaikki kasvuun kuitenkin kääntymässä ja kiinteistötransaktioiden määrä sinänsä. Jos absoluuttisesti katsotaan, niin tänä vuonna ylitetään viime vuoden määrät kaikkien ennusteiden mukaan selvästi, mutta ensi vuonna suurin osa transaktioista kohdistuu olemassa olevaan kiinteistökantaan. Ehkä tämä vuosi isossa mittakaavassa tuosta näkökulmasta on kehittynyt hitaammin kuin vuoden alkupuolella olemme olettaneet. Sama koskee näitä RT:n ennusteita.
Mitkä tästä kohta. Kommentoin vielä lyhyesti, mutta kyllä me kuitenkin monessa kohdassa nähdään sellaista asteittaista myönteistä kehitystä. Mutta varmasti on niin, että isompi vilkastuminen vielä ottaa aikaa. Ja näiltä osin me näemme, että tähän syksyyn ennakoimamme käänne siirtyy selkeästi ensi vuodelle.
Ja varmaan vielä niin, että ensi vuodenkin markkina yksityisellä puolella eli kiinteistösijoittajien kuluttajien puolella käynnistyy jossakin määrin hitaasti. Kiihtynee kuitenkin siten, että vuonna 2027 uskotaan vauhdin kiihtyvän merkittävästikin. Tämä liittyy asuntopuolella sellaiseen asiaan, että samalla kun näiden suurten kaupunkien asukasmäärät ovat kasvaneet, kaikkien niiden kaupunkien, joissa mekin aktiivisimmillamme olemme, niin ruokakuntien määrä ei ole kehittynyt vastaavasti.
Itse asiassa nähdään sen liittyvän asuntotukiratkaisuihin.
Eli vuodesta 2017 alkaen tapahtui tietyntyyppinen.
Ehkä opiskelijoiden siirtyminen yksiöihin vaikutti niin, että ruokakuntien määrä kasvoi itse asiassa nopeammin kuin asukasmäärä suhteellisesti. Ja nyt me olemme jälleen huomanneet tämän ehkä viime vuoden lopusta alkaen ja voimakkaasti tänä vuonna.
Se, että ruokakuntien määrä ei ole kasvanut samoissa määrin kuin asukasmäärät ovat kehittyneet eli siellä on tietyntyyppinen tämmöinen toisensuuntainen yhden vaiheen vaihesiirtymä, joka sinänsä päättyy tämän vuoden ja ensi vuoden aikana. Ja niin kuin sanottu, niin vuodesta 2027 alkaen nähdään, että markkinat tuosta jo kovasti tiivistyvät.
RT:n ennusteessa on ehkä huomionarvoisinta se, että jos me katsomme huhtikuun ja syyskuun ennusteita, niin lähes kategorisesti joka ikisessä osa-alueessa, pois lukien korjausrakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen, ennuste on heikentynyt. Tätä on itse asiassa keväästä asti jo kommentoitu siitä näkökulmasta, että RT:n aiemmat ennusteet on arvioitu jossakin määrin myönteisiksi.
Muuten menemättä syvemmälle, niin ehkä tuo ensi vuoden asuntoaloitusten kasvu voi vielä osoittautua toiverikkaaksi. Mutta tämä on toki sitten kovasti riippuvainen sijoittajien ja kuluttajien kysynnästä joka tapauksessa.
Jos näemme merkittävää nopeutumista, niin uskotaan, että se ajoittuu kuitenkin ensi vuonnakin H2:lle. Samalla kuitenkin vielä pehmeämmät merkit koko ajan alleviivaavat sitä, että suunta on kääntymässä oikeaan ja pohjat on nähty.
Me näemme ehkä tämän vuoden lukuun kuuluvan vielä ensimmäisten suomalaisten kiinteistörahastojen asuntoja. Kiinteistörahastojen varainkeruun onnistumisia.
Me näemme asteittain kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinnostuksen elpymistä Suomea kohtaan. Ja kyllä, sitten jos muutamalla ihan lyhyellä esimerkillä omistusasuntokysyntää kuvaa, niin meillä on vain yksi kohde rakenteilla. Neuvokas-niminen kohde sijaitsee Espoon Niittykummussa.
Me olemme myyneet oletuksemme mukaisesti tähän mennessä hieman yli puolet asunnoista. Kohde valmistuu toukokuussa.
Katsotaan ympäristöön.
Niin siellä vanhojen asuntojen kauppa sinänsä käy suurin piirtein siihen hintatasoon, jolla uutta itse myymme, jolloin me oletamme, että valmistumisen lähestyessä ja kuluttajan ostaessa akuuttiin tarpeeseen, myös niiden kauppamäärät kääntyvät kasvuun.
Me aloimme Raisiossa aivan hiljattain yhden kohteen ennakkomarkkinoinnin, mikä on itse asiassa herättänyt vilkkaasti kiinnostusta pienessä kohteessa. Samoin Karhunsammal Munkkiniemessä on suurehko kohde, ja siellä nähdään paljon kuluttajakiinnostusta.
Se haaste tietenkin tässä koko ajan on se, että kuluttajan ostaessa valmiista kannasta tarvitaan yksi päätöksentekijä kerrallaan, jotta yksi kauppa syntyy. Ja uusien kohteiden aloittaminen ainakin omassa arvioinnissamme edellyttää kohtuullisen korkeaa vuokrausastetta, jolloin yhteen aloitukseen tarvitaan aika monta kuluttajaa tekemään päätös yhtä aikaa. Mutta se iso kuva on se, että pohjat alkavat olla takana ja elpyminen käynnistyy.
Pehmeät merkit siihen suuntaan jo kovasti osoittavat, mutta sellainen aktiivisempi ja isompi muutos ajoittunee kuitenkin ensi vuoden loppupuolelle ja kiihtyy vuonna 2027. Tässä ympäristössä meidän osavuotiskatsaus ja tämän vuoden tulosluvut ovat jossain määrin mollivoittoisia, mutta toisaalta melko turvaavia. Mutta kuten todettu, liikevaihto laski yli 10 % tammi-syyskuun välillä, noin 490 miljoonaan euroon ja operatiivinen liikevoitto jäi hieman yli kolmeen miljoonaan euroon. Tilauskanta säilyi viime kvartaalin lopun tasolla.
Vertailuna, viime vuonna taso oli taas lähihistorian korkein.
Siihen nähden on tietysti verrattain suuri pudotus.
Se, mikä ehkä tässä on merkittävää toisessa kvartaalissa, kolmannessa kvartaalissa kuitenkin, on se, että tilauskertymä sinällään oli verrattain hyvä, kuten tuossa Q2:lla jo ennakoimme.
Mutta ennen kaikkea se, että me voitimme paljon sellaisia urakoita, jotka eivät vielä tilauskantaan kirjautuneet.
Olemme jo useamman vuoden ajan ylläpitäneet käsitystä siitä, kuinka paljon sellaista kantaa meillä on, joka tiedetään muuttuvan asteittain liikevaihdoksi.
Tuossa tietysti isoimpia esimerkkejä ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma ja esimerkiksi Rovaniemen poliisi. Ne ovat kuitenkin sellaisia, joiden uskomme kehitysvaiheiden jälkeen kääntyvän varsinaisiksi tilauksiksi.
Ensi vuoden kevään tai kesän aikana ne alkavat aktiivisemmin tuottaa liikevaihtoa, mutta täystehoisesti ne ovat käynnissä vasta vuonna 2027. Ehkä tuo rahoitusaseman vahvuus liittyy paljon siihen, miten me kuitenkin strategian näkökulmasta uskomme, että tämä markkina sijoittaja- ja kuluttajakysynnän myötä kääntyy suuntaan, jonka olemme koko ajan ennakoineet, ja sen myötä uskomme myös, että käänteen hetkellä kyky vastata kysyntään on erittäin tärkeä. Rahoitusriippuvainen ja rahoituskyvykkyys ovat tärkeitä, ja tämän myötä kaikki toimenpiteet taseen vahvistamiseksi ovat uskoaksemme erittäin tärkeitä tähän käännekohtaan ja kilpailuvahvuuksiin siinä vaiheessa. Mutta niin kuin todettu, markkinatilanne jatkuu vielä epävarmana jonkun aikaa, mutta me selviämme tästä. Vahvan urakoinnin liikevaihdon tukemana.
Ja kaikin puolin sanoisin, että alkaa olla eväät aika valmiina.
Palaan siihen vielä tuolla strategiakohdassa erikseen.
Strategiasta ehkä se ensimmäinen havainto on se, että olemme koko vuoden jatkuneen tiukan markkinatilanteen kannustamana käyneet strategiakeskusteluja johdon ja hallituksen kanssa. Varmaan yksi sellainen havainto on, että emme sinänsä näe, että meidän perusolettamat siitä, millä lailla omakehitteiseen ja omaperusteiseen asunto- ja toimitilarakentamiseen satsaamme, olisivat millään lailla väärin. Tämä tulee pysymään päälinjanamme samanaikaisesti. Tämä markkinatilanteen pitkään jatkunut epävarmuus vertautuu itse asiassa 90-luvun alun tilanteeseen, jos sitä arvioidaan. Meillä on kolmisen vuotta yksityinen kysyntä ollut kiinni, joten tämän tukemana vääjäämättä on selvää, että pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteemme hieman karkaavat. Me niitäkin tässä arvioimme ja varmaan palaamme sekä strategian että taloudellisten tavoitteiden kommunikaatioon viimeistään sitten tilinpäätöksen informoinnin yhteydessä. Mutta edelleen elinkaariviisas rakentaminen on se ydin, jonka varassa kaikkea tekemistä teemme.
Se näkyy esimerkiksi elinkaarihankkeiden määrän kasvuna ja korkeana markkinaosuutena. Mutta isossa kuvassa kuitenkin eletään edelleen siinä, että urakointi takaa hengissä selviytymisen tässä kohtaa. Ikään kuin hengissä selviytyminen, ja se muodostaa jatkossakin ison tärkeän osan tekemisestä. Mutta kasvun on tultava omakehitteisen ja omaperustaisen tuotannon puolelta.
Sitähän me olemme tällä kuvalla pitkäjänteisesti kuvanneet. Jos katsotaan kolmesta eri näkökulmasta urakointia, erityisesti yhteistoiminnallista urakointia, jota olemme kertoneet vahvistavamme.
Käytännössä meidän koko liiketoiminta perustuu erilaisiin urakointiprojekteihin, erityisesti toimitilojen yhteistoiminnallisiin hankkeisiin. Me olemme toimitilapuolella Suomen suurin rakentaja, eli olemme siinä merkittävästi onnistuneet. Meillä on hyvin vahvoja osaamisalueita, kuten sairaalahankkeet ja elinkaarirakentaminen, joten siellä on isoja onnistumisia. Ja kuten moneen kertaan todettu, omakehitteinen pää, sijoittajakysyntä ja omaperustainen tuotanto ovat kuluttajakysynnän heikkouden takia jääneet kauas tavoitteistaan. Sinänsä nuo tavoitetasot, joita vuodelle 2027 ilmaisemme yli 500 ja yli 900 miljoonan liikevaihto ja 50 miljoonan operatiivinen liikevoitto.
Edelleen nämä menevät tavoiteasetantaina perusteltuina, mutta kuten todetaan, niin aika alkaa käydä vähiin. Portfoliomuutos on suurin syy. Eli jos me tavoittelemme sekä omakehitteisen että omaperustaisen osuutta yli 33-40 %:iin ja toisaalta asuntorakentamisen osuutta 30-40 prosenttiin, niin tässä tietysti nähdään selkeästi, että suunta on ollut täysin käänteinen. Siinä mielessä markkinastrategiamme kanssa, samalla kun olemme vahvistaneet tasetta yhtenä tärkeänä työkaluna pyrkien rakentamaan valmiuksia erilaisten projektimuotojen rahoittamiseen, olemme kuitenkin ylläpitäneet vahvasti osaamista hankekehityksessä ja rakennuttamisessa. Me olemme viimeisen muutaman vuoden aikana onnistuneet lisäämään reilusti yli kolmanneksen tämän hankkeen määrää. Kehitys kantaa paljolti siten, että ne eivät ole oman taseen puolella olevia, joskin joitakin esimerkkejä ensimmäisestä tonttiostosta on myös raportoitu. Tässä ehkä se viimeisin iso hyppy tulee tuosta Oulun Elämysareenan kilpailun voitosta siten, että samalla kun tämä elämysareena sinänsä vähän yli 100 miljoonan euron hankkeena on julkaistu, niin samaisessa kilpailussa meille on varattu muutama 100 000 kerrosneliön verran hankekehitysmahdollisuuksia Oulun keskusta-alueelta.
Ja se viimeinen iso onnistuminen tuossa sektorissa valmistellaan tulevaa, ja ESG-mittareiden puolella kehitys on pääasiallisesti positiivista.
NPS:stä jos haluaa väärin nähdä, niin voi aina todeta, että se hieman tuohon ennätystasoon nähden laski. Mutta NPS on aika kova mittari, ja tällä toimialalla luvut ovat erittäin vahvoja. Me myös johdamme sitä hankkeittain tiukasti, joten tämä ei ole millään lailla sattumaa. Tärkeä onnistuminen on ehkä minun näkökulmastani kaikkein korkeimmalle arvostamani, kun katsotaan koko organisaation tekemää työtä läpi. Työntekijöiden tyytyväisyys on kohtuullisella tasolla ja tämä pitkään jatkunut haastava tilanne varmaan heijastuu osin siihen, mutta kuitenkin kehitys viime vuosien aikana on ollut jossain määrin myönteistä. Tapaturmataajuudessa on otettu tänä vuonna hyvä askel eteenpäin. Tuolla on vielä viime vuoden talven alulta melko raskaitakin kuukausia takana, eli meillä on sinänsä mahdollisuus parantaa tilannetta tämän vuoden mittaan. Taksonomian mukainen liikevaihto on edelleen korkea.
Samoin oman toiminnan päästöleikkaukset ovat jatkuneet edelleen.
Tuossa toki tuo isoin hyppy tapahtui vuoden 2020 jälkeen siksi, että tuolloin päätimme, että vuoden 2022 jälkeen alkavat työmaat ovat kaikki nettopäästöttömiä. Se on tietysti heijastunut tuohon lukuun kovin voimakkaasti.
Vielä Jarkko syventää lukuja perinteiseen tapaan. Muutaman hankkeen kommentointi, valmistuneita kohteita.
Muutamia näkymiä, joissa tätäkin tilaisuutta tarkastellaan. Tärkeää sinänsä.
Toimitilakehityshanke.
Omakehitteinen sellainen.
Vuokraus on ollut meille selvästi haastavampaa kyseisen projektin aikana kuin alun perin kuvittelimme. Nyt asteittain kuitenkin talo täyttyy ja itse asiassa laajemminkin nähdään tilavuokrakysynnän olevan kasvussa.
Erilaisia hankkeita on valtavan paljon liikkeellä, mukaan lukien sellaisia, joissa Kalasatama on vaihtoehto, mutta myös laajemmin. Yksi merkki kysynnän mahdollisesta asteittaisesta elpymisestä.
Yritykset ratkovat toimitilaratkaisuja tällä hetkellä verrattain aktiivisesti. Pari kouluesimerkkiä.
Toinen Kangasalasta, toinen Kouvolasta jatkuu seuraavallakin sivulla vielä kouluja siten, että Wintteri on uuden Uudenkaupungin yksi historian suurimpia investointeja.
Monitoimitalo sinänsä, mutta koulu toteutetaan myös elinkaarihankkeena.
Sammontalo Lappeenrantaan kouluhanke ja sitten loppukvartaalin loppupuolella valmiiksi saatettu Metsä Woodin kertopuutehdas Äänekoskelle.
Erityisen mielenkiintoinen kohde, koska se on yksi ensimmäisistä hankkeista, joissa teollisuus on siirtynyt perinteisistä toteutusmuodoistaan yhteistoiminnalliseen projektinjohtourakointiin. Ja erityisen myönteinen kokemus kyllä molemmille, ja sitä kautta uskon, että laajemminkin tulee toimintamallina valtaamaan teollisuudessa alaa sitten tärkeälle Senaatti-asiakkaallemme.
Kansallismuseon lisärakennushanke erittäin keskeisellä paikalla Helsingissä. Kärkihanke Allianssimallilla toteutettu kohde on paitsi arkkitehtuuri, myös insinöörityön aikaa.
Huikea näyte. Vähän kirvelevästi jäimme työmaakilpailussa kakkoseksi tuolla kohteella, mutta saimme kunniamaininnan toisen sijan myötä. Lisäksi saimme siinä aikaan hienoa työtä. Myllypuron terveyskeskus 1. Edelleen terveydenhuollon sairaalatyyppisen rakentamisen esimerkkihankkeet käynnistyvät elokuussa. Sinänsä vielä alkuvaiheessa, mutta merkittävä kohde tietysti alueellisesti itäisessä Helsingissä.
Ja sitten asuntorakentamisen kohde on meillä kuitenkin pohjimmiltaan asunto.
Rakenteilla olevien asuntojen määrä on kasvanut.
Olkoonkin, että on kovin puhtaasti urakkamuotoista, se kuitenkin alleviivaa kilpailukykyä. Tuo on noin 300 hengen, alle 300 asunnon kohde. Maunulaan Torihotelli Oulu, pitkä tie meillä on ollut tuon hankkeen kanssa. Nyt vihdoin viimein olemme saaneet niin Oulun kaupungin kuin käyttäjänä toimivan Scandicin ja kiinteistösijoittajana Balderin yhteistyöllä hankkeen käyntiin, ja se valmistuu vielä Ouluun.
Oulun vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkikarkeloihin.
Taysin uudistamisohjelma ja Lumia ei faktori.
Molemmat ovat siis vielä kehitysvaiheessa, eli eivät sinänsä ole tilauskannassa. Taussi on totta kai valtavan merkityksellinen hanke, joka alkaa ensi vuodesta ja erityisesti vuodesta 27 eteenpäin kerryttää tärkeää tasaista liikevaihtoa. Oletuksemme mukaan projekti siirtyy varsinaiseen toteutusvaiheeseen loppukeväästä, ja Lumia on osa tätä. Tietysti datakeskusbuumi Suomessa lähtee Kajaaniin toivottavasti kehitysvaiheen jälkeen alkuvuodesta.
Se siis on myös tässä kohtaa siinä vaiheessa, että tutkitaan ja haetaan parhaita mahdollisia suunnitteluratkaisuja niin, että asiakkaan tavoitteet toteutuvat. Tällaisella avauksella Jarkko numeroi.
Noniin, kiitos!