Nousuviikko takana, luotto kelpaa Saksassa ja Espanjassa

Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla nousuviikko. Etenkin Helsingin pörssi on päättämässä vuotta pirteästi, sillä mittarissa on vuoden alusta yli 27 %:n nousu. Jouluviikkoon hiljennytään luottouutisilla Saksasta ja Espanjasta.

Saksan keskuspankki Bundesbank kertoi perjantaina, että maan julkinen alijäämä harppaa lähivuosina kovimmille tasoilleen Saksojen yhdistymisen jälkeen. Keskuspankki povaa, että Saksan julkisen talouden menosuunnitelmat (infra- ja puolustuspaketti) sekä sosiaalimenojen kasvu nostaisivat alijäämän 4,8 %:iin BKT:sta vuoteen 2028 mennessä. Velka/BKT-suhdekin nousisi, mutta pysyisi suhteellisen maltillisella tasolla ollen 68 % vuonna 2028 (nyt 83 %). Matkaa muihin suuriin euromaihin, kuten Ranskaan ja Italiaan, edelleen riittäisi, sillä kummassakin velkaa on jo yli 100 % BKT:sta. Kuitenkin Bundesbank toppuuttelee valtion menojen lisäystä ja muistuttaa Reutersin mukaan maltista velanoton suhteen. Saksan menopakettien talouskasvuvaikutustenkin se arvioi olevan monia muita maltillisempia, kumulatiivisesti +1,3 %-yksikköä vuoteen 2028 mennessä. Keskuspankin luvut kertovat siitä, että Saksalla jos jollakin on varaa nostaa julkisia menojaan, kun monella muulla euromaalla liikkumavara on selvästi pienempi. Julkisten menojen lisäyksen pitäisi näkyä Saksan taloudessa ensi vuodesta eteenpäin, ja se on yksi valonpilkku eurotaloudessa.

Julkinen velka % BKT:sta

Lähde: LSEG

Lähde: LSEG

Espanjassa taas yksityinen sektori on innostunut ottamaan velkaa. Reuters uutisoi äskettäin, että kuluttajaluottojen kysyntä maassa on noussut uusiin ennätyslukemiin, ja esimerkiksi syyskuussa niissä nähtiin 19 %:n kasvu vuodentakaisesta. Riskisempien kulutusluottojen kysyntä on ylittänyt mm. asuntolainojen kysynnän. Riski näyttää maistuvan nyt espanjalaisille talouden hyvän vedon ansiosta. Myös työvoiman kasvu on ollut lainakysynnän ajurina, sillä maahanmuuton kasvu on kasvattanut Espanjan väestön lähelle 50 miljoonan ennätyslukemaa.

Toki kulutusluottojen kasvu on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä, sillä pankkien luottotappiotkin ovat olleet kasvussa. Lokakuussa niiden osuus nousi 4 %:iin koko lainakannasta. Osuus on selvästi suurempi kuin pankkien kannalta ”turvallisemmissa” asuntolainoissa, joissa luottotappiot jäivät 2 %:iin, mutta selvästi alempi kuin edeltävä piikki, 8,3 %, kesäkuussa 2009. Korkotuotot houkuttelevat markkinoille myös pikavippifirmoja, joiden osalta Espanjan hallitus on jo ilmaissut huolensa. Lisäksi velanoton varaan perustuva talous ei ole kovin terveellä pohjalla. Espanjassa on edellisen velkakriisin jäljet vielä suhteellisen tuoreessa muistissa, mutta ylilyöntien vaara on läsnä nytkin.